ESG:n merkitys kansainvälisten yrityskauppojen due diligence -tarkastuksessa : Laadullinen tutkimus hankkivan yhtiön näkökulmasta

Abstract

Kestävään kehitykseen ja vastuullisuuteen liittyvät teemat ovat viimeisten vuosien aikana alkaneet korostusmaan merkittävästi esimerkiksi ilmastonmuutoksen ja luontokadon kiihtymisen vuoksi. Tämän seurauksena termit yhteiskuntavastuu ja ESG ovat nousseet keskeisiksi yritysten vastuullisuudesta puhuttaessa sekä sijoituspäätöksiä tehtäessä. Tämä on luonut tarpeen ottaa ESG-tekijät huomioon myös M&A-toiminnassa ja monet yritykset ovat täten alkaneet sisällyttämään ESG:n osaksi yrityskauppaprosessia ja erityisesti due diligence -tarkastusta. ESG:n merkityksen kasvusta huolimatta tieteellinen tutkimus ESG:n ja kansainvälisten yrityskauppojen ja erityisesti kansainvälisten yrityskauppojen due diligencen välisestä yhteydestä on vielä hyvin vähäistä. Näin ollen tämä tutkimus pyrkii täydentämään tätä esille noussutta tutkimusaukkoa.

Tarkemmin ottaen tutkielman tarkoituksena on selvittää, millaisiin ESG-tekijöihin hankkiva yhtiö kiinnittää huomiota kansainvälisten yrityskauppojen due diligencen yhteydessä, minkä lisäksi tutkitaan myös ESG:n due diligence -tarkastukselle tuomia haasteita ja mahdollisuuksia. Tutkielma koostuu kahdesta osasta; teoriaosasta, jossa sekä yrityskauppa- että vastuullisuus- ja ESG-kirjallisuutta analysoimalla ja yhdistelemällä pyritään muodostamaan käsitys siitä, mitä aikaisempi kirjallisuus sanoo ESG:n ja due diligencen välisestä yhteydestä sekä empiirisestä osiosta, jonka avulla varsinaisiin tutkimuskysymyksiin pyritään vastaamaan. Empiirisen osion aineisto kerättiin kahdeksan puolistrukturoidun asiantuntijahaastattelun kautta. Aineiston analyysia puolestaan lähestyttiin aineistolähtöisesti Grounded Theory -menetelmää hyödyntäen.

Tulokset osoittavat, että hankkiva yhtiö voi ESG:n ympäristöllisiä tekijöitä tutkiessaan kiinnittää huomiota esimerkiksi ilmastoon ja ympäristöön, ympäristöregulaatioon sekä energiaan liittyviin tekijöihin. ESG:n sosiaaliset tekijät puolestaan pitävät sisällään työntekijöihin, työterveyteen ja -turvallisuuteen, tasa-arvoon ja kulttuuriin sekä toimitusketjuihin ja yhteisöihin liittyvien tekijöiden tutkimisen. ESG:n hallinnollisten tekijöiden osalta hankkiva yhtiö voi sen sijaan kiinnittää huomiota kohdeyhtiön corporate governanceen, ylimpään johtoon sekä rikolliseen toimintaan liittyviin tekijöihin. Toisaalta keskeinen havainto tuloksista on, että arvioitavat ESG-tekijät ovat hankkivan yhtiön johdon näkemyksiin sekä kohdeyhtiön toimialaan ja maahan sidonnaisia ja näin ollen yrityskauppakohtaisia. Lisäksi tuloksista selviää, että ESG:n tuomat haasteet due diligence -tarkastukselle voivat liittyä due diligencen monimutkaisuuden lisääntymiseen, ESG-datan vähäisyyteen, ESG:n mittaamisen haastavuuteen sekä osaamiseen ja resursseihin. Mahdollisuudet puolestaan liittyvät riskien tunnistamiseen ja -hallintaan, arvonluontiin ja arvonmääritykseen sekä päätöksentekoon.

Tulosten voidaan nähdä vahvistavan aikaisempaa kirjallisuutta, mutta myös tarjoavan uutta tietoa aiheeseen liittyen. Lisäksi teoriaosan ja saatujen tulosten perusteella voidaan vielä kiteytetysti todeta, että ESG:n merkitys kansainvälisten yrityskauppojen due diligence-tarkastuksessa on kasvanut ja sen rooli tulee lähivuosina entisestään korostumaan. Näin ollen tutkimusta aiheesta tarvitaan myös tulevaisuudessa lisää.