Suosiolahja
Heiskanen, Milla (2023-11-10)
Suosiolahja
(10.11.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231115146853
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231115146853
Tiivistelmä
Tutkielmassa perehdytään suosiolahjan avoimen tunnusmerkistön aiheuttamiin tulkintaongelmiin sekä sen tunnusmerkistön ulottuvuuksiin de lege lata. Tutkimuskysymyksinä ovat siten, millaisia tulkintaongelmia suosiolahjan avoin tunnusmerkistö aiheuttaa de lege lata ja miten suosiolahjan arvonmäärityshetkeä on tulkittu oikeuskirjallisuudessa ja -käytännössä. Tutkielmassa perehdytään suosimistarkoituksen arviointiin, suosiolahjan ajalliseen ulottuvuuteen, suosiolahjan henkilöpiirin rajaukseen sekä suosiolahjan arvostamista koskevaan pää- ja poikkeussääntöön. Tutkielman metodina on lainoppi, joten aihetta tarkastellaan voimassa olevan lainsäädännön valossa. Lähteinä hyödynnetään lakeja, esitöitä, oikeuskirjallisuutta sekä -käytäntöä.
Suosiolahjaa koskeva säännös on säilynyt perintökaaressa (40/1965) muuttumattomana sen voimaantulosta lähtien ja siitä on tullut merkittävä osa lakiosajärjestelmää. Suosiolahjasääntely on saanut osakseen voimakastakin kritiikkiä sen voimassaolon aikana ja oikeuskirjallisuudessa on laajasti tunnustettu suosiolahjan tunnusmerkistön ongelmallisuus. Silti suosiolahjasääntelyä ei ole onnistuttu muuttamaan tai poistamaan perintökaaresta. Viimeisimmät hallituksen esityksen sääntelyn muuttamiseksi olivat vuosituhannen vaihteessa, mutta ne eivät lopulta johtaneet suosiolahjasääntelyn muuttamiseen.
Johtopäätelmänä tutkielmassa on, ettei suosiolahjan tunnusmerkistön avoimuudesta ja tulkinnallisuudesta aiheutunut ongelmallisuus ole vähentynyt sääntelyn voimassaoloaikana, vaikka tunnusmerkistöä on tulkittu useaan otteeseen oikeuskäytännössä ja -kirjallisuudessa. Päinvastoin voidaan havaita, että suosiolahjan avoin tunnusmerkistö voi johtaa nykypäivänä vielä monimutkaisempiin tulkintaongelmiin kuin sääntelyn voimaan tulleessa. Johtopäätelmänä esitetään, että suosiolahjan tunnusmerkistön täsmentäminen tai muuttaminen voisi olla hyödyllistä tulevaisuudessa. Suosiolahjan muuttamista pohdittaessa voidaan nostaa esille kysymys siitä, mikä merkitys vahvalla lakiosasuojalla ylipäänsä on nyky-yhteiskunnassa. Suosiolahjasääntelyyn vuosituhannen vaihteessa kohdistuneet muutosehdotukset kertovat osaltaan siitä, että suosiolahjasääntelyyn liittyviä ongelmia on tunnistettu jo pitkään. Siten voidaan pitää myös mahdollisena, että tulevaisuudessa suosiolahjasääntelyn muuttamista tullaan arvioimaan vielä uudelleen.
Suosiolahjaa koskeva säännös on säilynyt perintökaaressa (40/1965) muuttumattomana sen voimaantulosta lähtien ja siitä on tullut merkittävä osa lakiosajärjestelmää. Suosiolahjasääntely on saanut osakseen voimakastakin kritiikkiä sen voimassaolon aikana ja oikeuskirjallisuudessa on laajasti tunnustettu suosiolahjan tunnusmerkistön ongelmallisuus. Silti suosiolahjasääntelyä ei ole onnistuttu muuttamaan tai poistamaan perintökaaresta. Viimeisimmät hallituksen esityksen sääntelyn muuttamiseksi olivat vuosituhannen vaihteessa, mutta ne eivät lopulta johtaneet suosiolahjasääntelyn muuttamiseen.
Johtopäätelmänä tutkielmassa on, ettei suosiolahjan tunnusmerkistön avoimuudesta ja tulkinnallisuudesta aiheutunut ongelmallisuus ole vähentynyt sääntelyn voimassaoloaikana, vaikka tunnusmerkistöä on tulkittu useaan otteeseen oikeuskäytännössä ja -kirjallisuudessa. Päinvastoin voidaan havaita, että suosiolahjan avoin tunnusmerkistö voi johtaa nykypäivänä vielä monimutkaisempiin tulkintaongelmiin kuin sääntelyn voimaan tulleessa. Johtopäätelmänä esitetään, että suosiolahjan tunnusmerkistön täsmentäminen tai muuttaminen voisi olla hyödyllistä tulevaisuudessa. Suosiolahjan muuttamista pohdittaessa voidaan nostaa esille kysymys siitä, mikä merkitys vahvalla lakiosasuojalla ylipäänsä on nyky-yhteiskunnassa. Suosiolahjasääntelyyn vuosituhannen vaihteessa kohdistuneet muutosehdotukset kertovat osaltaan siitä, että suosiolahjasääntelyyn liittyviä ongelmia on tunnistettu jo pitkään. Siten voidaan pitää myös mahdollisena, että tulevaisuudessa suosiolahjasääntelyn muuttamista tullaan arvioimaan vielä uudelleen.