Euroopan unionin uusi digimarkkinasäädös - kohti kilpailullisia ja oikeudenmukaisia digitaalisia sisämarkkinoita?
Sainio, Juha (2023-11-13)
Euroopan unionin uusi digimarkkinasäädös - kohti kilpailullisia ja oikeudenmukaisia digitaalisia sisämarkkinoita?
(13.11.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231204151332
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231204151332
Tiivistelmä
Digitaalisilla markkinoilla valtaa pitää harvalukuinen joukko suuryrityksiä, jotka tulevat pääosin Yhdysvalloista. Euroopassa on käyty vilkasta keskustelua siitä, että etenkin verkkoalustoiden sääntelyyn tarvittaisiin perinteisen kilpailuoikeuden tueksi myös täydentävää erityissääntelyä. Vuoden 2022 marraskuussa voimaan tullut uusi digimarkkinasäädös pyrkii edistämään tavoitteensa mukaisesti kilpailullisia ja oikeudenmukaisia digitaalisia sisämarkkinoita.
Tämän tutkielman tarkoituksena on tarkastella tätä uutta sääntelyä ja sen suhdetta perinteiseen kilpailuoikeuteen sekä sen vaikutuksia kilpailuolosuhteisiin. SEUT 102 artiklan mukainen määräävää markkina-asemaa koskeva väärinkäyttövalvonta on luonteeltaan jälkikäteistä, mutta uusi digimarkkinasäädös mahdollistaa komissiolle puuttumisen tiettyihin kilpailulle haitallisiksi katsottuihin käytäntöihin myös etukäteisesti. Säädös pyrkii rajoittamaan suurten digijättiläisten valtaa ja edistämään pienempien yritysten kilpailukykyä digitaalisessa taloudessa. Tutkielman näkökulma on kilpailuoikeudellinen ja tutkimusmetodi pääosin oikeusdogmaattinen, mutta tutkimusotteeseen kytkeytyy vahvasti myös oikeustaloustieteellinen näkökulma. Tutkimus käsittelee kilpailuoikeutta EU-oikeuden lähtökohdista, EU:n ulkopuolinen ja jäsenvaltioiden kansallinen sääntely ei ole tämän esityksen keskiössä. Digimarkkinasäädöksen tarkoituksena on mahdollistaa paremmat kilpailuedellytykset myös pienemmille yrityksille ja lisätä muun muassa avoimuutta verkkoalustojen käytännöissä etenkin niiden keräämään dataan liittyen. Säädös täydentää kilpailuoikeutta ja tarjoaa komissiolle aiempaa nopeamman työkalun vaikuttaa digijättien toimintaan. Vaikka säädös on tärkeä askel kohti kilpailullisia ja oikeudenmukaisia digitaalisia sisämarkkinoita, suurten digijättien valta-asemaa ei välttämättä pystytä kovinkaan paljoa horjuttamaan pelkästään lainsäädännön avulla.
Tämän tutkielman tarkoituksena on tarkastella tätä uutta sääntelyä ja sen suhdetta perinteiseen kilpailuoikeuteen sekä sen vaikutuksia kilpailuolosuhteisiin. SEUT 102 artiklan mukainen määräävää markkina-asemaa koskeva väärinkäyttövalvonta on luonteeltaan jälkikäteistä, mutta uusi digimarkkinasäädös mahdollistaa komissiolle puuttumisen tiettyihin kilpailulle haitallisiksi katsottuihin käytäntöihin myös etukäteisesti. Säädös pyrkii rajoittamaan suurten digijättiläisten valtaa ja edistämään pienempien yritysten kilpailukykyä digitaalisessa taloudessa. Tutkielman näkökulma on kilpailuoikeudellinen ja tutkimusmetodi pääosin oikeusdogmaattinen, mutta tutkimusotteeseen kytkeytyy vahvasti myös oikeustaloustieteellinen näkökulma. Tutkimus käsittelee kilpailuoikeutta EU-oikeuden lähtökohdista, EU:n ulkopuolinen ja jäsenvaltioiden kansallinen sääntely ei ole tämän esityksen keskiössä. Digimarkkinasäädöksen tarkoituksena on mahdollistaa paremmat kilpailuedellytykset myös pienemmille yrityksille ja lisätä muun muassa avoimuutta verkkoalustojen käytännöissä etenkin niiden keräämään dataan liittyen. Säädös täydentää kilpailuoikeutta ja tarjoaa komissiolle aiempaa nopeamman työkalun vaikuttaa digijättien toimintaan. Vaikka säädös on tärkeä askel kohti kilpailullisia ja oikeudenmukaisia digitaalisia sisämarkkinoita, suurten digijättien valta-asemaa ei välttämättä pystytä kovinkaan paljoa horjuttamaan pelkästään lainsäädännön avulla.