Kriittisten aineettoman pääoman osa-alueiden tunnistaminen ja mittaaminen : Case: Balanced Scorecardin luominen pk-sektorin taloushallinnon palveluyritykseen
Laakso, Tapio (2023-11-14)
Kriittisten aineettoman pääoman osa-alueiden tunnistaminen ja mittaaminen : Case: Balanced Scorecardin luominen pk-sektorin taloushallinnon palveluyritykseen
(14.11.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231204151094
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231204151094
Tiivistelmä
Aineettoman pääoman merkitys nykyään suuri lähes kaikilla toimialoilla. Neljäs teollinen vallankumous ja sen tuoma digitalisaatio on myös muuttanut yritysten aineettoman pääoman sisältöä, ja sen tuomat vaikutukset ovat erilaisia eri toimialoilla. Aineettoman pääoman merkityksen kasvaessa, sen johtaminen on kaikille yrityksille tärkeää ja sen johtamiseen tarvitaan mittareita. Tässä tutkielmassa pyritään identifioimaan taloushallinnon pk-sektorin taloushallinnon yrityksen kriittiset aineettoman pääoman osa-alueet ja kehittää niihin mittarit. Tutkielma on toimintatutkimus. Tutkielman teoriapohja rakentuu aineettomaan pääomaan sekä suorituskyvyn mittaamiseen.
Tutkielman empiirisessä osiossa rakennetaan syy-seurausketjuen sekä strategiakartan avulla kohdeyritykselle Balanced Scorecard. Aineisto kerättiin tutkielmaan tekoon perustetun työ-ryhmän suunnitteluistuntojen avulla. Mittariston rakentamisprosessi tehtiin aiempien teorioi-den pohjalta ja sen avulla pyrittiin selvittämään kohdeyrityksen kriittiset aineettoman pää-oman osa-alueet ja saadaan luotua strategiaan linkittyvät mittarit niille.
Kohdeyrityksen kriittisiin aineettoman pääoman eriin kuului tekijöitä kaikista aineettoman pääoman osa-alueista, inhimillisestä pääomasta, rakennepääomasta sekä suhdepääomasta. Erityisesti inhimilliseen pääomaan ja rakennepääomaan liittyvät tekijät ovat neljännen teollisen valankumouksen tuomien vaikutusten kannalta erittäin merkityksellisiä. Tutkielman tulosten mukaan Balanced Scorecardia voidaan hyödyntää pk-sektorin taloushallinnon yritysten kriittisten aineettoman pääoman osa-alueiden identifioinnissa. Sen avulla saadaan myös johdettua ei-rahamääräiset mittarit niille, jotka tukevat yrityksen strategiaa ja perimmäisiä tavoitteita. Vaikka tutkielma on rajattu koskemaan taloushallinnon organisaatioita, voidaan todeta, että samoilla metodeilla voidaan tunnistaa aineettoman pääoman kriittiset osa-alueet ja löytää niihin mittarit myös muissa asiantuntijaorganisaatioissa.
Tutkielman empiirisessä osiossa rakennetaan syy-seurausketjuen sekä strategiakartan avulla kohdeyritykselle Balanced Scorecard. Aineisto kerättiin tutkielmaan tekoon perustetun työ-ryhmän suunnitteluistuntojen avulla. Mittariston rakentamisprosessi tehtiin aiempien teorioi-den pohjalta ja sen avulla pyrittiin selvittämään kohdeyrityksen kriittiset aineettoman pää-oman osa-alueet ja saadaan luotua strategiaan linkittyvät mittarit niille.
Kohdeyrityksen kriittisiin aineettoman pääoman eriin kuului tekijöitä kaikista aineettoman pääoman osa-alueista, inhimillisestä pääomasta, rakennepääomasta sekä suhdepääomasta. Erityisesti inhimilliseen pääomaan ja rakennepääomaan liittyvät tekijät ovat neljännen teollisen valankumouksen tuomien vaikutusten kannalta erittäin merkityksellisiä. Tutkielman tulosten mukaan Balanced Scorecardia voidaan hyödyntää pk-sektorin taloushallinnon yritysten kriittisten aineettoman pääoman osa-alueiden identifioinnissa. Sen avulla saadaan myös johdettua ei-rahamääräiset mittarit niille, jotka tukevat yrityksen strategiaa ja perimmäisiä tavoitteita. Vaikka tutkielma on rajattu koskemaan taloushallinnon organisaatioita, voidaan todeta, että samoilla metodeilla voidaan tunnistaa aineettoman pääoman kriittiset osa-alueet ja löytää niihin mittarit myös muissa asiantuntijaorganisaatioissa.