Mahdollisimman varhain eläkkeelle? : - Työolojen yhteys halukkuuteen jäädä mahdollisimman varhain eläkkeelle Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa
Junkala, Alisa (2023-11-27)
Mahdollisimman varhain eläkkeelle? : - Työolojen yhteys halukkuuteen jäädä mahdollisimman varhain eläkkeelle Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa
(27.11.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231204151213
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231204151213
Tiivistelmä
Yhä useampi Euroopan maa tavoittelee työurien pidentämistä osana ratkaisua väestön ikääntymisen tuomiin haasteisiin. Työurien pidentämisen kannalta on merkityksellistä tarkastella, mitkä seikat vaikuttavat ikääntyneiden työntekijöiden eläkeaikomuksiin. Tässä tutkielmassa tarkastelen, miten työolot ovat yhteydessä halukkuuteen jäädä mahdollisimman varhain eläkkeelle Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan muiden taustatekijöiden kuten iän, sukupuolen, koulutuksen ja terveyden yhteyttä ikääntyvien työntekijöiden halukkuuteen siirtyä varhain eläkkeelle.
Tutkimuksen kohteena ovat yli 50-vuotiaat työssäkäyvät henkilöt. Aineistona tutkielmassa käytetään kansainvälistä SHARE-kyselytutkimusaineistoa vuodelta 2017. Tutkielmassa tarkastellaan työoloja faktorianalyysin perusteella muodostetun summamuuttujan avulla sekä työn fyysisen ja henkisen kuormittavuuden kautta. Tutkimusmenetelminä käytetään ristiintaulukointia ja logistista regressioanalyysia.
Tutkielman tulosten mukaan työoloilla on yhteys halukkuuteen jäädä mahdollisimman varhain eläkkeelle kaikissa tarkasteltavissa maissa. Heikot työolot kasvattavat todennäköisyyttä halukkuuteen jäädä eläkkeelle mahdollisimman aikaisin. Hyvillä työoloilla on siis yhteys ikääntyneen työntekijän halukkuuteen jatkaa työssään pidempään. Yleisemmin varhain eläkkeelle haluavat taustamuuttujien mukaan tarkasteltuna naiset, nuoremmat ikäryhmät, heikon terveyden omaavat sekä matalammin koulutetut. Tutkielman alustavissa analyyseissa maiden välillä havaittiin eroja eläkehalukkuudessa, mutta kun muut tekijät huomioitiin, erot maiden välillä eivät enää olleet tilastollisesti merkitseviä.
Kiinnittämällä huomiota työoloihin ja työntekijöiden työhyvinvointiin voidaan edistää ikääntyneiden työntekijöiden halukkuutta työssä jatkamiseen eläköitymisen sijaan. Yhteiskunnan näkökulmasta työolojen ja työhyvinvoinnin kehittäminen onkin kannattava tavoite, mikäli halutaan vaikuttaa väestön keskimääräiseen eläkeikään ja etenkin sen nostamiseen.
Tutkimuksen kohteena ovat yli 50-vuotiaat työssäkäyvät henkilöt. Aineistona tutkielmassa käytetään kansainvälistä SHARE-kyselytutkimusaineistoa vuodelta 2017. Tutkielmassa tarkastellaan työoloja faktorianalyysin perusteella muodostetun summamuuttujan avulla sekä työn fyysisen ja henkisen kuormittavuuden kautta. Tutkimusmenetelminä käytetään ristiintaulukointia ja logistista regressioanalyysia.
Tutkielman tulosten mukaan työoloilla on yhteys halukkuuteen jäädä mahdollisimman varhain eläkkeelle kaikissa tarkasteltavissa maissa. Heikot työolot kasvattavat todennäköisyyttä halukkuuteen jäädä eläkkeelle mahdollisimman aikaisin. Hyvillä työoloilla on siis yhteys ikääntyneen työntekijän halukkuuteen jatkaa työssään pidempään. Yleisemmin varhain eläkkeelle haluavat taustamuuttujien mukaan tarkasteltuna naiset, nuoremmat ikäryhmät, heikon terveyden omaavat sekä matalammin koulutetut. Tutkielman alustavissa analyyseissa maiden välillä havaittiin eroja eläkehalukkuudessa, mutta kun muut tekijät huomioitiin, erot maiden välillä eivät enää olleet tilastollisesti merkitseviä.
Kiinnittämällä huomiota työoloihin ja työntekijöiden työhyvinvointiin voidaan edistää ikääntyneiden työntekijöiden halukkuutta työssä jatkamiseen eläköitymisen sijaan. Yhteiskunnan näkökulmasta työolojen ja työhyvinvoinnin kehittäminen onkin kannattava tavoite, mikäli halutaan vaikuttaa väestön keskimääräiseen eläkeikään ja etenkin sen nostamiseen.