Korkeakouluopiskelijoiden koettu toimeentulo opiskelu-uupumuksen selittäjänä
Härkönen-Rämänen, Hillevi (2023-12-01)
Korkeakouluopiskelijoiden koettu toimeentulo opiskelu-uupumuksen selittäjänä
(01.12.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231204151298
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231204151298
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan korkeakouluopiskelijoiden opiskelu-uupumuksen ja koetun toimeentulon yhteyttä, jota ei aiemmassa tutkimuksessa ole huomioitu riittävästi opiskelijoiden hyvinvointia keskeisesti määrittelevänä tekijänä. Muut tutkimukseen valitut taustamuuttujat nousevat aiemmasta opiskelu-uupumusta koskevasta kirjallisuudesta. Näitä ovat sukupuoli, ikä, korkeakoulusektori, opintojen kesto, perheellisyys, työssäkäynti, koettu terveys, opiskeluryhmään kuuluminen sekä oppilaitoksen ohjaus ja neuvonta.
Opiskelijoiden taloudellisen toimeentulon kysymykset ovat saaneet kosolti huomiota vuosien 2022−2023 julkisessa keskustelussa. Vallitsevat taloudelliset olosuhteet, kohonnut inflaatio ja korkotaso sekä asumismenojen pitkään jatkunut nousu ovat saattaneet opiskelijoiden talouden entistäkin ahtaammalle. Samalla opintotuen lainapainotteisuuden kasvattaminen yhdessä opintorahan leikkaamisen kanssa ovat johtaneet tilanteeseen, joissa opiskelijoiden velkaantuminen on voimakkaasti kasvussa ja korkeakoulutuksen riskit yksilölle lisääntymässä.
Yhtä aikaa opiskelijoiden talouteen ja velkaantumiseen liittyvien kysymysten kanssa, huolta herättävät havainnot opiskelijoiden heikentyneestä hyvinvoinnista sekä lisääntyneestä psyykkisestä oireilusta. Kuitenkin ikääntyvä väestörakenne ja alati kasvava tarve asiantuntijuudelle edellyttävät työurien pidentämistä sekä korkeakoulutettujen määrän kasvua. Tavoitteena onkin, että vuoteen 2030 mennessä joka toinen 25−34-vuotias olisi korkeakoulutettu. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnista huolehtiminen on avainasemassa.
Tutkimuksen aineistona käytettiin Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimusta vuodelta 2012. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisia tilastomenetelmiä hyödyntäen. Varsinainen analyysi toteutettiin monimuuttujavarianssianalyysin (MANOVAn) avulla.
Tulosten perusteella opiskelijoiden taloudellinen toimeentulo selittää kaikkia kolmea uupumuksen osa-aluetta. Mitä heikompi toimeentulo sitä uupuneempia, kyynisempiä ja vähäisempää kompetenssin tunnetta kokevia opiskelijat olivat. Kuitenkin toimeentuloa tärkeämmiksi selittäjiksi nousivat koettu terveys, oppilaitoksen tuki, sekä opiskeluryhmään kuuluminen. Myös naissukupuoli oli keskeinen uupumuksen selittäjä. Yhdysvaikutuksista tärkeimpiä olivat naissukupuoli yhdistettynä ammattikorkeakoulussa opiskeluun, naissukupuoli yhdistettynä heikkoon oppilaitoksen tukeen sekä nuori ikä yhdessä opiskeluryhmään kuulumattomuuden kanssa.
Tutkimustulokset tukevat käsitystä siitä, että hyvinvointi koostuu monista eri tekijöistä, joista myös taloudellisella toimeentulolla on merkitystä. Tämä tulisi huomioida selkeämmin opiskelijoiden hyvinvointia tukevien toimien sekä niitä ohjaavien politiikkatoimien suunnittelussa. Opiskelijoiden toimeentulokysymys tulee todennäköisesti korostumaan lähivuosina opiskelijoiden taloudellisen tilanteen kiristymisen, opintotuen lainapainotteisuuden lisäämisen sekä mahdollisesti opiskelijoiden yhä lisääntyvän työssäkäynnin myötä.
Opiskelijoiden taloudellisen toimeentulon kysymykset ovat saaneet kosolti huomiota vuosien 2022−2023 julkisessa keskustelussa. Vallitsevat taloudelliset olosuhteet, kohonnut inflaatio ja korkotaso sekä asumismenojen pitkään jatkunut nousu ovat saattaneet opiskelijoiden talouden entistäkin ahtaammalle. Samalla opintotuen lainapainotteisuuden kasvattaminen yhdessä opintorahan leikkaamisen kanssa ovat johtaneet tilanteeseen, joissa opiskelijoiden velkaantuminen on voimakkaasti kasvussa ja korkeakoulutuksen riskit yksilölle lisääntymässä.
Yhtä aikaa opiskelijoiden talouteen ja velkaantumiseen liittyvien kysymysten kanssa, huolta herättävät havainnot opiskelijoiden heikentyneestä hyvinvoinnista sekä lisääntyneestä psyykkisestä oireilusta. Kuitenkin ikääntyvä väestörakenne ja alati kasvava tarve asiantuntijuudelle edellyttävät työurien pidentämistä sekä korkeakoulutettujen määrän kasvua. Tavoitteena onkin, että vuoteen 2030 mennessä joka toinen 25−34-vuotias olisi korkeakoulutettu. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnista huolehtiminen on avainasemassa.
Tutkimuksen aineistona käytettiin Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimusta vuodelta 2012. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisia tilastomenetelmiä hyödyntäen. Varsinainen analyysi toteutettiin monimuuttujavarianssianalyysin (MANOVAn) avulla.
Tulosten perusteella opiskelijoiden taloudellinen toimeentulo selittää kaikkia kolmea uupumuksen osa-aluetta. Mitä heikompi toimeentulo sitä uupuneempia, kyynisempiä ja vähäisempää kompetenssin tunnetta kokevia opiskelijat olivat. Kuitenkin toimeentuloa tärkeämmiksi selittäjiksi nousivat koettu terveys, oppilaitoksen tuki, sekä opiskeluryhmään kuuluminen. Myös naissukupuoli oli keskeinen uupumuksen selittäjä. Yhdysvaikutuksista tärkeimpiä olivat naissukupuoli yhdistettynä ammattikorkeakoulussa opiskeluun, naissukupuoli yhdistettynä heikkoon oppilaitoksen tukeen sekä nuori ikä yhdessä opiskeluryhmään kuulumattomuuden kanssa.
Tutkimustulokset tukevat käsitystä siitä, että hyvinvointi koostuu monista eri tekijöistä, joista myös taloudellisella toimeentulolla on merkitystä. Tämä tulisi huomioida selkeämmin opiskelijoiden hyvinvointia tukevien toimien sekä niitä ohjaavien politiikkatoimien suunnittelussa. Opiskelijoiden toimeentulokysymys tulee todennäköisesti korostumaan lähivuosina opiskelijoiden taloudellisen tilanteen kiristymisen, opintotuen lainapainotteisuuden lisäämisen sekä mahdollisesti opiskelijoiden yhä lisääntyvän työssäkäynnin myötä.