Myrskyn jälkeen kohti tuntematonta : 1915–1920 tapahtumiin liittyvän muiston läpikäyminen Yhdysvaltoihin muuttaneiden armenialaissiirtolaisten tarinaa käsittelevässä muistelmakirjallisuudessa
Rossi, Pauli (2023-11-29)
Myrskyn jälkeen kohti tuntematonta : 1915–1920 tapahtumiin liittyvän muiston läpikäyminen Yhdysvaltoihin muuttaneiden armenialaissiirtolaisten tarinaa käsittelevässä muistelmakirjallisuudessa
(29.11.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231205151595
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231205151595
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tutkin Yhdysvaltoihin 1900-luvun alkupuoliskolla muuttaneiden
armenialaisten elämäkertakirjallisuutta traumateorian näkökulmasta. Tutkimuskohteeksi olen
valinnut 5 elämäkertateosta. Tutkimusongelmaksi olen nimennyt tapahtumista mahdollisesti
jääneen trauman representaation ilmentymisen. Samassa toki myös tutkin siirtolaisten
kertomuksia sekä tapahtumiin liittyvää muistoa.
Tutkielmani lyöttäytyy osaksi trauman representaation tutkimuksen, siirtolaisuustutkimuksen,
elämäkertatutkimuksen sekä armenialaisten kansanmurhaa koskevan tutkimuksen historiaa.
Tutkimusmenetelminä käytän komparatiivista tutkimusmenetelmää sekä lähilukua.
Tutkimustulos on seuraavanlainen: Traumateoriaa tutkineen on mahdollista
elämäkerta/omaelämäkertateoksia lukiessaan havaita trauman jättämä jälki. Kyseisten
esimerkkiteosten kohdalla puhutaan näkyvän sekä näkymättömän trauman jättämästä jäljestä.
Näkymätön traumanjälki on kirjojen narratiiveissa kaikista näkyvin.
Tutkimustulosten perusteella teen seuraavanlaiset päätelmät: Esimerkkiteosten päähenkilöt
saivat tapahtumien todistamisesta traumaan verrattavissa olevan muiston. Trauma näyttäytyy
muistelmateoksissa suurimmalta osin rivien välistä luettuna. Näiden päätelmien perusteella
ehdotan aiheesta kiinnostuneille seuraavanlaisia tutkimussuuntauksia: Kuinka visuaalisen
kuvamateriaalin vähyyteen tulisi tutkimuskysymyksen/kysymysten kohdalla suhtautua?
Armenialaisten kansanmurhaksi laajalti nimetystä tapahtumasta ei ole olemassa hirvittävästi
kuvamateriaalia. Mitenkä aihepiiriin liittyvää biografista kirjallisuutta tulisi tarkastella suhteessa
armenialaiseen kansallisuusliikkeeseen? Nationalistisia vaikutteita elämäkertakirjallisuudesta löytää
yllin kyllin. Kuinka saneltuja muistoja tulisi tutkia, kun kyseessä on jo menehtyneiden henkilöiden
muistelmat?
armenialaisten elämäkertakirjallisuutta traumateorian näkökulmasta. Tutkimuskohteeksi olen
valinnut 5 elämäkertateosta. Tutkimusongelmaksi olen nimennyt tapahtumista mahdollisesti
jääneen trauman representaation ilmentymisen. Samassa toki myös tutkin siirtolaisten
kertomuksia sekä tapahtumiin liittyvää muistoa.
Tutkielmani lyöttäytyy osaksi trauman representaation tutkimuksen, siirtolaisuustutkimuksen,
elämäkertatutkimuksen sekä armenialaisten kansanmurhaa koskevan tutkimuksen historiaa.
Tutkimusmenetelminä käytän komparatiivista tutkimusmenetelmää sekä lähilukua.
Tutkimustulos on seuraavanlainen: Traumateoriaa tutkineen on mahdollista
elämäkerta/omaelämäkertateoksia lukiessaan havaita trauman jättämä jälki. Kyseisten
esimerkkiteosten kohdalla puhutaan näkyvän sekä näkymättömän trauman jättämästä jäljestä.
Näkymätön traumanjälki on kirjojen narratiiveissa kaikista näkyvin.
Tutkimustulosten perusteella teen seuraavanlaiset päätelmät: Esimerkkiteosten päähenkilöt
saivat tapahtumien todistamisesta traumaan verrattavissa olevan muiston. Trauma näyttäytyy
muistelmateoksissa suurimmalta osin rivien välistä luettuna. Näiden päätelmien perusteella
ehdotan aiheesta kiinnostuneille seuraavanlaisia tutkimussuuntauksia: Kuinka visuaalisen
kuvamateriaalin vähyyteen tulisi tutkimuskysymyksen/kysymysten kohdalla suhtautua?
Armenialaisten kansanmurhaksi laajalti nimetystä tapahtumasta ei ole olemassa hirvittävästi
kuvamateriaalia. Mitenkä aihepiiriin liittyvää biografista kirjallisuutta tulisi tarkastella suhteessa
armenialaiseen kansallisuusliikkeeseen? Nationalistisia vaikutteita elämäkertakirjallisuudesta löytää
yllin kyllin. Kuinka saneltuja muistoja tulisi tutkia, kun kyseessä on jo menehtyneiden henkilöiden
muistelmat?