Asbestista eroon : Oikeushistoriallinen tutkimus asbestin käytön kieltämisprosessista Suomessa

Abstract

Asbesti on yksi eniten kuolemaan johtaneita ammattitauteja aiheuttaneita altisteita ja keskustelu sen haittavaikutuksista terveydelle on edelleen ajankohtainen, sillä asbestipurkutöissä sille altistutaan vielä tänäkin päivänä. Asbestin käytön sääntely on kansallisesti tiukentunut asteittain. Suomessa asbestin käyttö kiellettiin vuodesta 1994 alkaen valtioneuvoston päätöksellä asbestin ja asbestipitoisen tuotteen valmistuksen, maahantuonnin, myymisen ja käyttöön ottamisen kieltämisestä (852/1992).

Tässä tutkimuksessa käydään läpi syitä sille, miten asbestin kieltoon päädyttiin, ja miksi vasta verrattain myöhään 1900-luvun loppupuolella ajatellen sitä, että asbestin haitoista oli tietoa jo vuosikymmeniä aiemmin. Toisaalta kansainvälisellä tasolla verrattuna kielto tapahtui varsin varhain. Tutkimuksessa tarkastellaan, miten työsuojelulainsäädännön kehittymisellä on ollut vaikutusta asbestin kieltoon johtaneisiin tekijöihin. Lisäksi arvioidaan, miten työsuojelu- ja työterveyden lainsäädäntö on kehittynyt kiellon jälkeen Suomessa. Tutkimuksessa käytetään oikeushistoriallista metodia sekä oikeusvertailua eri maiden sääntelyn kehityksen sekä eri altisteiden käytön sääntelyn välillä.

Ruotsissa päädyttiin lainsäädännöllä kieltämään asbestin käyttö vuonna 1982, jo ennen Suomea. Todennäköisesti Ruotsista otettiin siis mallia ja Suomeen perustettiin myös asbestikomitea vuonna 1988 naapurimaata mukaillen. 1900-luvun loppupuolella Työterveyslaitos ja sen asiantuntijat olivat tuomassa esiin tutkimustietoa asbestin haitoista. Asbestin kieltoon päädyttiin, kun altistumisen vähentämiseen tähdänneestä lainsäädännöstä huolimatta haitat eivät olleet ehkäistävissä.

Suomessa työsuojelulainsäädäntö on kehittynyt teollistumisen myötä 1800-luvun loppupuolelta. Työturvallisuuslaki on vuodesta 1958 velvoittanut työnantajaa selvittämään työhön liittyvät riskitekijät. Myös terveydenhuolto kehittyi nopeasti 1900-luvulla ja työterveyshuoltolaki (743/1978) velvoitti työnantajan järjestämään kustannuksellaan työterveyshuollon. Erityisesti Pohjoismassa vahvat ammattiliitot tukivat työntekijöiden oikeuksia myös työturvallisuuden toteutumisessa. Vaikuttaisikin, että alan asiantuntijoiden hyödyntäminen, lainsäädännöllä työnantajan velvoittaminen työsuojeluun sekä malli muista Pohjoismaista, olivat asbestin kieltoon johtaneita tekijöitä.