Uusi retoriikka valtion talousarviokeskusteluissa 2015 ja 2019
Koskinen, Anttu (2023-12-01)
Uusi retoriikka valtion talousarviokeskusteluissa 2015 ja 2019
(01.12.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231207151989
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231207151989
Tiivistelmä
Talouspolitiikka on keskeisimpiä ja vanhimpia politiikan kiistakysymyksiä. Kaikki valtion toiminta vaatii resursseja, jolloin rahan jakaminen eri politiikkasektorien ja tavoitteiden välillä on olennainen osa politiikkaa. Tämä ilmenee eduskunnassa parhaiten väiteltäessä valtion talousarvioesityksistä. Siispä tämän tutkielman tarkoitus on syventyä tutkimaan näiden valtionbudjettien yhteydessä käytettyjen eduskunnan puheenvuorojen retoriikkaa.
Ensin tutkielmassa syvennytään eduskunnan keskustelujen luonteeseen Kari Palosen ja Kyösti Pekosen teorioiden kautta. Taloustieteen keskeisimmät koulukunnat taustoitetaan, sillä nämä ohjaavat osaltaan talouspoliittista keskustelua. Sitten tarkastellaan itse budjettiprosessia ja eduskuntapuolueita näiden ideologisilta taustoilta. Tutkielman keskiössä ovat eduskuntapuolueet, sillä nämä ovat kaikista keskeisimpiä poliittisia toimijoita Suomen parlamentaarisessa järjestelmässä. Puolueiden toimintaan ja näiden valtaan vaikuttaa ratkaisevasti näiden sijoittuminen joko hallitukseen tai oppositioon. Hallituksen ja opposition välinen konflikti onkin tutkielman keskeinen huomio, jolloin tutkitaan tämän aseman vaikutusta puolueiden retoriikkaan eduskunnassa.
Olennaisesti retoriikan tutkimusta ohjaa Chaïm Perelmanin teoria, Uusi retoriikka. Uuden retoriikan argumentointikeinojen ja yleispiirteiden esittelyn jälkeen siirrytään tutkimuskysymykseen ja tutkimusmenetelmään. Uusi retoriikka toimii metodin, teoriaohjaavan sisällönanalyysin ohjaavana teoreettisena viitekehyksenä. Tämän avulla vastataan tutkimuskysymykseen, miten hallitus- ja oppositio käyttävät Perelmanin retoriikan keinoja budjettikeskusteluissa?
Aineistona ovat Sipilän ja Rinteen/Marinin hallitusten ensimmäisien valtionbudjettien yhteydessä käydyt eduskunnan täysistuntokeskustelut. Nämä valtiopäivien 2015 ja 2019 täysistunnot sijoittuvat joulun alle juuri ennen seuraavan vuoden talousarvion hyväksynnästä äänestämistä ja eduskunnan jäämistä joulutauolle. Lisäksi esitellään lyhyesti hallitusten esittämät valtionbudjetit vuosille 2016 ja 2020 keskustelun ymmärtämiseksi.
Aineiston analyysi osoittaa, kuinka Uuden retoriikan mukainen argumentaatio näkyy puheissa. Puolueiden välillä Perelmanin mukaisissa argumentointikeinoissa ei näy suuria eroja. Tiettyyn argumentaation keinoon vastataan useimmiten samalla keinolla. Puheiden rivien välistä on luettavissa kuinka vedotaan tiettyyn yleisöön. Nämä yleisöt ovat suuria, koska nykyaikaisen median ansiosta täysistunnot televisioidaan ja ovat myös avoimesti netissä saatavilla kaikille kansalaisille. Tämä julkisuuden vaikutus näkyy hallituksen ja opposition kiistelynä ilman pyrkimystä konsensukseen sekä puhujien taipumukseen kalastella mahdollisimman paljon irtopisteitä äänestäjiltä.
Argumentointikeinojen pysyessä samanlaisina kuitenkin puheiden ja argumenttien konkreettiset sisällöt muuttuvat. Puolueiden välillä esiintyy eroja ja tiettyjä ominaispiirteitä sekä taustalla näkyvät puolueiden perustavat ideologiat. Kuitenkin kaikista keskeisin eduskuntapuheisiin vaikuttava tekijä on aineiston perusteella puolueen asema hallituksessa tai oppositiossa. Tällöin puheista on luettava rivien välistä joko puhujan pyrkimys seuraavien vaalien myötä nousta oppositiosta hallitusasemaan äänestäjiltä voitetun suosion myötä, tai puhujan puolustaessa omaa hallitusasemaansa yrittäessään pitää äänestäjänsä puolueelleen myötämielisenä.
Ensin tutkielmassa syvennytään eduskunnan keskustelujen luonteeseen Kari Palosen ja Kyösti Pekosen teorioiden kautta. Taloustieteen keskeisimmät koulukunnat taustoitetaan, sillä nämä ohjaavat osaltaan talouspoliittista keskustelua. Sitten tarkastellaan itse budjettiprosessia ja eduskuntapuolueita näiden ideologisilta taustoilta. Tutkielman keskiössä ovat eduskuntapuolueet, sillä nämä ovat kaikista keskeisimpiä poliittisia toimijoita Suomen parlamentaarisessa järjestelmässä. Puolueiden toimintaan ja näiden valtaan vaikuttaa ratkaisevasti näiden sijoittuminen joko hallitukseen tai oppositioon. Hallituksen ja opposition välinen konflikti onkin tutkielman keskeinen huomio, jolloin tutkitaan tämän aseman vaikutusta puolueiden retoriikkaan eduskunnassa.
Olennaisesti retoriikan tutkimusta ohjaa Chaïm Perelmanin teoria, Uusi retoriikka. Uuden retoriikan argumentointikeinojen ja yleispiirteiden esittelyn jälkeen siirrytään tutkimuskysymykseen ja tutkimusmenetelmään. Uusi retoriikka toimii metodin, teoriaohjaavan sisällönanalyysin ohjaavana teoreettisena viitekehyksenä. Tämän avulla vastataan tutkimuskysymykseen, miten hallitus- ja oppositio käyttävät Perelmanin retoriikan keinoja budjettikeskusteluissa?
Aineistona ovat Sipilän ja Rinteen/Marinin hallitusten ensimmäisien valtionbudjettien yhteydessä käydyt eduskunnan täysistuntokeskustelut. Nämä valtiopäivien 2015 ja 2019 täysistunnot sijoittuvat joulun alle juuri ennen seuraavan vuoden talousarvion hyväksynnästä äänestämistä ja eduskunnan jäämistä joulutauolle. Lisäksi esitellään lyhyesti hallitusten esittämät valtionbudjetit vuosille 2016 ja 2020 keskustelun ymmärtämiseksi.
Aineiston analyysi osoittaa, kuinka Uuden retoriikan mukainen argumentaatio näkyy puheissa. Puolueiden välillä Perelmanin mukaisissa argumentointikeinoissa ei näy suuria eroja. Tiettyyn argumentaation keinoon vastataan useimmiten samalla keinolla. Puheiden rivien välistä on luettavissa kuinka vedotaan tiettyyn yleisöön. Nämä yleisöt ovat suuria, koska nykyaikaisen median ansiosta täysistunnot televisioidaan ja ovat myös avoimesti netissä saatavilla kaikille kansalaisille. Tämä julkisuuden vaikutus näkyy hallituksen ja opposition kiistelynä ilman pyrkimystä konsensukseen sekä puhujien taipumukseen kalastella mahdollisimman paljon irtopisteitä äänestäjiltä.
Argumentointikeinojen pysyessä samanlaisina kuitenkin puheiden ja argumenttien konkreettiset sisällöt muuttuvat. Puolueiden välillä esiintyy eroja ja tiettyjä ominaispiirteitä sekä taustalla näkyvät puolueiden perustavat ideologiat. Kuitenkin kaikista keskeisin eduskuntapuheisiin vaikuttava tekijä on aineiston perusteella puolueen asema hallituksessa tai oppositiossa. Tällöin puheista on luettava rivien välistä joko puhujan pyrkimys seuraavien vaalien myötä nousta oppositiosta hallitusasemaan äänestäjiltä voitetun suosion myötä, tai puhujan puolustaessa omaa hallitusasemaansa yrittäessään pitää äänestäjänsä puolueelleen myötämielisenä.