Turun yliopistollisen keskussairaalan toimialueiden tarjoamien seksuaaliterveyspalveluiden tilanne vuonna 2022
Kultti, Pihla (2023-12-03)
Turun yliopistollisen keskussairaalan toimialueiden tarjoamien seksuaaliterveyspalveluiden tilanne vuonna 2022
Kultti, Pihla
(03.12.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231207152028
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231207152028
Tiivistelmä
Seksuaaliterveys on tärkeä osa ihmisen hyvinvointia ja terveyttä ja sitä kautta myös merkittävä osa kansanterveyttä. Lääketieteessä seksuaaliterveys on kuitenkin jäänyt muiden asioiden varjoon, ja perinteisesti kliinisessä työssä ei ole osattu huomioida seksuaaliterveyteen vaikuttavia tekijöitä. Merkittäviä uudistuksia seksuaaliterveyden edistämiseksi on saatu tehtyä, mutta kehittämistarpeita löytyy edelleen. Seksuaaliterveyden integroimista hoitoketjuihin ja seksuaaliterveyteen liittyvää työnjakoa, koordinointia ja yhteistyötä terveydenhuollossa on pyritty edistämään 2000-luvun aikana, mutta sen toteutumisessa on ilmennyt haasteita ja isoa alueellista vaihtelua.
Tässä tutkimuksessa selvitettiin Turun yliopistollisen keskussairaalan (Tyks) klinikoiden
seksuaaliterveyspalveluiden tarjontaa osana potilaiden hoitoa vuonna 2022. Tutkimus toteutettiin lähettämällä Webropol-kysely Tyksin klinikoiden ylihoitajille, joita pyydettiin ohjaamaan kysely klinikassa sellaiselle henkilölle, joka tuntee aihealueen parhaiten. Vastauksia saatiin yhteensä 28 kappaletta.
Tutkimuksessa selvisi, että 25 %:lla kyselyyn vastanneista Tyksin klinikoista oli seksuaaliterveyspoliklinikka ja 46 %:lla klinikoista työskenteli ainakin yksi seksuaalineuvoja tai -terapeutti. Hoidettavien seksuaalineuvontapotilaiden määrässä oli isoa vaihtelua klinikoiden välillä. Klinikoista 64 %:lla ei hoidettu keskimäärin yhtäkään seksuaalineuvontapotilasta viikossa, 32 %:lla hoidettiin yhdestä viiteen potilasta viikossa ja 4 %:lla hoidettiin yli kymmenen potilasta viikossa.
Suurin osa klinikoista, joilla seksuaalineuvontapotilaita hoidettiin eniten, pystyi järjestämään seksuaalineuvontapotilaan hoidon omalla klinikallaan ja vain tarvittaessa potilas ohjattiin muualle. Isolla osalla klinikoista, etenkin niillä klinikoilla, joilla seksuaalineuvontapotilaita hoidettiin harvoin, ei ollut tietoa tai selkeää suunnitelmaa siitä, miten seksuaalineuvontapotilaan hoito tai hoitoonohjaus olisi tarvittaessa tullut järjestää.
Seksuaaliterveyden huomioiminen on osa potilaan hyvää hoitoa. Monet tekijät vaikuttavat seksuaaliterveyteen ja eri erikoisaloilla kohdataan seksuaaliterveyden ongelmia. Useat sairaudet, lääkitykset ja toimenpiteet voivat vaikuttaa negatiivisesti seksuaaliterveyteen mm. aiheuttaen seksuaalitoimintojen häiriöitä. Kullakin erikoisalalla tulisi ottaa huomioon sairauksien ja eri hoitojen mahdolliset haittavaikutukset seksuaaliterveyteen. Tällä hetkellä seksuaaliterveysongelmien tunnistaminen ja hoito painottuu tietyille erikoisaloille. Kehittämällä terveydenhuoltoalan ammattilaisten osaamista seksuaalilääketieteestä voidaan seksuaaliterveys ottaa huomioon kaikilla potilasryhmillä ja kohdistaa seksuaaliterveyden edistämiseen käytettävät resurssit parhaalla mahdollisella tavalla.
Tässä tutkimuksessa selvitettiin Turun yliopistollisen keskussairaalan (Tyks) klinikoiden
seksuaaliterveyspalveluiden tarjontaa osana potilaiden hoitoa vuonna 2022. Tutkimus toteutettiin lähettämällä Webropol-kysely Tyksin klinikoiden ylihoitajille, joita pyydettiin ohjaamaan kysely klinikassa sellaiselle henkilölle, joka tuntee aihealueen parhaiten. Vastauksia saatiin yhteensä 28 kappaletta.
Tutkimuksessa selvisi, että 25 %:lla kyselyyn vastanneista Tyksin klinikoista oli seksuaaliterveyspoliklinikka ja 46 %:lla klinikoista työskenteli ainakin yksi seksuaalineuvoja tai -terapeutti. Hoidettavien seksuaalineuvontapotilaiden määrässä oli isoa vaihtelua klinikoiden välillä. Klinikoista 64 %:lla ei hoidettu keskimäärin yhtäkään seksuaalineuvontapotilasta viikossa, 32 %:lla hoidettiin yhdestä viiteen potilasta viikossa ja 4 %:lla hoidettiin yli kymmenen potilasta viikossa.
Suurin osa klinikoista, joilla seksuaalineuvontapotilaita hoidettiin eniten, pystyi järjestämään seksuaalineuvontapotilaan hoidon omalla klinikallaan ja vain tarvittaessa potilas ohjattiin muualle. Isolla osalla klinikoista, etenkin niillä klinikoilla, joilla seksuaalineuvontapotilaita hoidettiin harvoin, ei ollut tietoa tai selkeää suunnitelmaa siitä, miten seksuaalineuvontapotilaan hoito tai hoitoonohjaus olisi tarvittaessa tullut järjestää.
Seksuaaliterveyden huomioiminen on osa potilaan hyvää hoitoa. Monet tekijät vaikuttavat seksuaaliterveyteen ja eri erikoisaloilla kohdataan seksuaaliterveyden ongelmia. Useat sairaudet, lääkitykset ja toimenpiteet voivat vaikuttaa negatiivisesti seksuaaliterveyteen mm. aiheuttaen seksuaalitoimintojen häiriöitä. Kullakin erikoisalalla tulisi ottaa huomioon sairauksien ja eri hoitojen mahdolliset haittavaikutukset seksuaaliterveyteen. Tällä hetkellä seksuaaliterveysongelmien tunnistaminen ja hoito painottuu tietyille erikoisaloille. Kehittämällä terveydenhuoltoalan ammattilaisten osaamista seksuaalilääketieteestä voidaan seksuaaliterveys ottaa huomioon kaikilla potilasryhmillä ja kohdistaa seksuaaliterveyden edistämiseen käytettävät resurssit parhaalla mahdollisella tavalla.