ISA 315 -standardin uudistuksen vaikutukset tilintarkastusprosessiin ja tilintarkastuksen laatuun : Tilintarkastajan näkökulma
Lankinen, Saara-Maija (2023-12-05)
ISA 315 -standardin uudistuksen vaikutukset tilintarkastusprosessiin ja tilintarkastuksen laatuun : Tilintarkastajan näkökulma
Lankinen, Saara-Maija
(05.12.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231214154312
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231214154312
Tiivistelmä
Riskien tunnistamisen ja arvioimisen voidaan nähdä muodostavan tilintarkastuksen perustan. Yritysten toiminnan ja toimintaympäristön muuttuessa aiempaa monimutkaisemmaksi ja kansainvälisemmäksi, myös niihin liittyvät riskit ovat muuttuneet. Esimerkiksi yritysten liiketapahtumat, hallintorakenteet ja taloudellisen raportoinnin viitekehykset ovat monimutkaisempia kuin ennen, mikä edellyttää tilintarkastajalta näiden tekijöiden huomioimista tilintarkastusprosessiin sisältyvässä riskienarvioinnissa. Kansainvälisiä tilintarkastusalan standardeja kehittävä IAASB (International Auditing and Assurance Standards Board) julkaisi joulukuussa 2019 uudistetun ISA (International Standards on Auditing) 315 riskienarviointistandardin, jolla pyrittiin vastaamaan yritysten toimintaan ja toimintaympäristöön liittyviin uudenlaisiin monimuotoisiin riskeihin ja tilintarkastajien riskienarvioinnin haasteisiin. Uudistunut standardi astui voimaan 15.12.2021 ja tämän jälkeen alkavilta tilikausilta ja se luo perustan tilintarkastukseen sisältyvälle riskienarvioinnille.
Tutkielman pääasiallisena tarkoituksena on selvittää, miten ISA 315 -standardin uudistus on vaikuttanut tilintarkastusprosessiin ja tilintarkastuksen laatuun Suomen kontekstissa. Tutkielman teoriaosuudessa tarkastellaan monipuolisesti tutkielman keskeisiä pääteemoja, eli tilintarkastusriskejä, riskilähtöistä tilintarkastusprosessia, tilintarkastuksen laatua ja ISA 315 -standardia. Tutkielma on luonteeltaan laadullinen ja tutkielman empiirinen aineisto on kerätty tilintarkastajille suunnattujen puolistrukturoitujen teemahaastattelujen avulla. Aineiston pääasiallisena analysointimenetelmänä on käytetty teemoittelua.
Tilintarkastusprosessin osalta standardiuudistuksen keskeisimmät vaikutukset kohdistuvat tutkielman empiiristen tulosten perusteella tilintarkastuksen suunnitteluvaiheeseen ja riskienarviointiin, kun taas toteutus- ja raportointivaiheeseen liittyvät vaikutukset ovat vähäisempiä. Standardiuudistus on tulosten perusteella selkeyttänyt tilintarkastuksen taustalla vaikuttavaa riskilähtöistä ajattelua ja painottanut suunnittelun merkitystä tilintarkastusprosessissa. Tulosten perusteella standardin selkeydessä ja skaalautuvuudessa on kuitenkin edelleen haasteita.
Tulokset osoittavat, että ISA 315 -standardi ja sen mukainen riskilähtöinen tilintarkastusprosessi ovat yhteydessä tilintarkastuksen laatuun ja standardiuudistuksella on ollut tilintarkastuksen laatua parantava vaikutus. Tilintarkastustyön kohdistaminen riskilähtöisesti tilintarkastuksen kannalta relevantteihin ja riskipitoisiin eriin tehostaa tilintarkastusprosessia ja parantaa tilintarkastuksen laatua. Uudistunut standardi ohjaa tilintarkastajia ymmärtämään paremmin asiakkaidensa toimintaa ja toimintaympäristöä, sekä niihin liittyviä riskejä. Siten tilintarkastajat pystyvät vastaamaan aiempaa paremmin toimeksiantokohtaisiin riskeihin ja keskittymään kussakin toimeksiannossa olennaisen virheellisyyden riskien tarkastamiseen.
Tutkielman empiiristen tulosten voidaan nähdä vahvistavan aiempia riskilähtöiseen tilintarkastusprosessiin ja tilintarkastuksen laatuun liittyviä tutkimustuloksia, sekä tarjoavan myös uutta tietoa ISA 315 -standardin uudistuksen vaikutuksista Suomen kontekstissa.
Tutkielman pääasiallisena tarkoituksena on selvittää, miten ISA 315 -standardin uudistus on vaikuttanut tilintarkastusprosessiin ja tilintarkastuksen laatuun Suomen kontekstissa. Tutkielman teoriaosuudessa tarkastellaan monipuolisesti tutkielman keskeisiä pääteemoja, eli tilintarkastusriskejä, riskilähtöistä tilintarkastusprosessia, tilintarkastuksen laatua ja ISA 315 -standardia. Tutkielma on luonteeltaan laadullinen ja tutkielman empiirinen aineisto on kerätty tilintarkastajille suunnattujen puolistrukturoitujen teemahaastattelujen avulla. Aineiston pääasiallisena analysointimenetelmänä on käytetty teemoittelua.
Tilintarkastusprosessin osalta standardiuudistuksen keskeisimmät vaikutukset kohdistuvat tutkielman empiiristen tulosten perusteella tilintarkastuksen suunnitteluvaiheeseen ja riskienarviointiin, kun taas toteutus- ja raportointivaiheeseen liittyvät vaikutukset ovat vähäisempiä. Standardiuudistus on tulosten perusteella selkeyttänyt tilintarkastuksen taustalla vaikuttavaa riskilähtöistä ajattelua ja painottanut suunnittelun merkitystä tilintarkastusprosessissa. Tulosten perusteella standardin selkeydessä ja skaalautuvuudessa on kuitenkin edelleen haasteita.
Tulokset osoittavat, että ISA 315 -standardi ja sen mukainen riskilähtöinen tilintarkastusprosessi ovat yhteydessä tilintarkastuksen laatuun ja standardiuudistuksella on ollut tilintarkastuksen laatua parantava vaikutus. Tilintarkastustyön kohdistaminen riskilähtöisesti tilintarkastuksen kannalta relevantteihin ja riskipitoisiin eriin tehostaa tilintarkastusprosessia ja parantaa tilintarkastuksen laatua. Uudistunut standardi ohjaa tilintarkastajia ymmärtämään paremmin asiakkaidensa toimintaa ja toimintaympäristöä, sekä niihin liittyviä riskejä. Siten tilintarkastajat pystyvät vastaamaan aiempaa paremmin toimeksiantokohtaisiin riskeihin ja keskittymään kussakin toimeksiannossa olennaisen virheellisyyden riskien tarkastamiseen.
Tutkielman empiiristen tulosten voidaan nähdä vahvistavan aiempia riskilähtöiseen tilintarkastusprosessiin ja tilintarkastuksen laatuun liittyviä tutkimustuloksia, sekä tarjoavan myös uutta tietoa ISA 315 -standardin uudistuksen vaikutuksista Suomen kontekstissa.