EU-säädöksien näkyvyys jäsenmaiden teksteissä: tapauksena parlamentin ja neuvoston asetukset EU/2021/953 ja EU/2021/954 koronatodistuksista Suomessa ja Irlannissa hyödyntäen tutkimusmenetelmänä Christiane Nordin tekstianalyysiä
Oranta, Liisa (2023-11-14)
EU-säädöksien näkyvyys jäsenmaiden teksteissä: tapauksena parlamentin ja neuvoston asetukset EU/2021/953 ja EU/2021/954 koronatodistuksista Suomessa ja Irlannissa hyödyntäen tutkimusmenetelmänä Christiane Nordin tekstianalyysiä
(14.11.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231215154686
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231215154686
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa perehdytään Euroopan unionin säädöskielen näkyvyyteen EU-jäsenmaissa. Kyseessä on tapaustutkimus, ja tutkimuksen lähtökohdaksi on valittu digitaalisia koronatodistuksia käsittelevät parlamentin ja neuvoston asetukset EU/2021/953 ja EU/2021/954.
Tutkimuksen muu aineisto koostuu kahdessa EU-jäsenmaassa tuotetuista teksteistä, jotka myös käsittelevät koronatodistuksia. Nämä kaksi jäsenmaata ovat Suomi ja Irlanti. Tutkimuksessa on näin ollen siis myös vertaileva näkökulma. Jäsenmaissa tuotetut tekstit ovat lähteiltään mahdollisimman samankaltaisia, jotta ne olisivat vertailukelpoisia. Suomalaisina lähteinä ovat hallituksen esitys, eduskunnan tiedonanto, Helsingin Sanomien artikkeli, Ilta-Sanomien artikkeli, MaRa-ammattijärjestön lausunto ja UMV-Lehden artikkeli. Irlantilaisina vertailukohteina osana aineistoa ovat Irlannin lainsäädäntöteksti Health (Amendment) (No. 2) Act 2021, Irlannin hallituksen tiedonanto, The Irish Times -lehden artikkeli, The Irish Sun -lehden artikkeli, Hospitality Ireland -ammattijärjestön tiedote sekä Indymedia Ireland -nettisivulla julkaistu teksti. Molemmista jäsenmaista on siis valittu kuusi tekstiä, jotka edustavat tekstilajeiltaan lakitekstejä, hallinnon tiedotteita, virallisia uutislähteitä, iltapäivälehden artikkeleita, vastamedian kirjoituksia sekä ammattijärjestön laatimia tekstejä.
Tutkimusmenetelmänä on hyödynnetty Christiane Nordin tekstianalyysiä (2005). Nordin menetelmässä analysoidaan sekä tekstin sisäisiä että ulkoisia tekijöitä (ibid.). Sisäisiä tekijöitä ovat aihepiiri (subject matter), sisältö (content), tekstin rakenne eli jäsentely (text composition), sanattomat elementit (non-verbal elements), suprasegmentaaliset piirteet (suprasegmental features), sanasto (lexis), lauserakenne (sentence stucture) ja ennakko-oletukset (presuppositions) (ibid). Ulkoisia tekijöitä ovat sen sijaan lähettäjä (sender), vastaanottaja (recipient tai audience), aikomus (intention), tekstin funktio (text function), viestintäväline (medium tai channel), paikka (place), aika (time) ja motiivi (motive) (ibid.).
Tutkimuksen analyysiä varten Nordin mallin edellä kuvatut 16 tekijää on jaoteltu kolmeen osa-alueeseen. Ensimmäisenä ryhmänä ovat tekijät, jotka liittyvät aineiston asiasisällön analysointiin. Toisena ryhmänä ovat tekijät, joita hyödynnetään aineiston kielellisten piirteiden ja aineistotekstien ymmärrettävyyden analyysissa. Viimeisenä ryhmänä ovat tekijät, jotka kertovat tekstien mahdollisesta kannanotosta sekä kirjoittajan neutraaliudesta aiheeseen liittyen. Kyseinen tutkimusmenetelmä on valittu juurikin sen kattavuuden vuoksi.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että EU-säädösten ja -kielen näkyvyys oli parhaiten havaittavissa niiden tekstien asiasisällössä ja kielessä, jotka olivat tekstilajiltaan ja tyyliltään lähimpänä alkuperäisiä asetustekstejä. Tämä tulos toistui molempien jäsenmaiden teksteissä analyysin jokaisessa osiossa.
Tutkimuksen muu aineisto koostuu kahdessa EU-jäsenmaassa tuotetuista teksteistä, jotka myös käsittelevät koronatodistuksia. Nämä kaksi jäsenmaata ovat Suomi ja Irlanti. Tutkimuksessa on näin ollen siis myös vertaileva näkökulma. Jäsenmaissa tuotetut tekstit ovat lähteiltään mahdollisimman samankaltaisia, jotta ne olisivat vertailukelpoisia. Suomalaisina lähteinä ovat hallituksen esitys, eduskunnan tiedonanto, Helsingin Sanomien artikkeli, Ilta-Sanomien artikkeli, MaRa-ammattijärjestön lausunto ja UMV-Lehden artikkeli. Irlantilaisina vertailukohteina osana aineistoa ovat Irlannin lainsäädäntöteksti Health (Amendment) (No. 2) Act 2021, Irlannin hallituksen tiedonanto, The Irish Times -lehden artikkeli, The Irish Sun -lehden artikkeli, Hospitality Ireland -ammattijärjestön tiedote sekä Indymedia Ireland -nettisivulla julkaistu teksti. Molemmista jäsenmaista on siis valittu kuusi tekstiä, jotka edustavat tekstilajeiltaan lakitekstejä, hallinnon tiedotteita, virallisia uutislähteitä, iltapäivälehden artikkeleita, vastamedian kirjoituksia sekä ammattijärjestön laatimia tekstejä.
Tutkimusmenetelmänä on hyödynnetty Christiane Nordin tekstianalyysiä (2005). Nordin menetelmässä analysoidaan sekä tekstin sisäisiä että ulkoisia tekijöitä (ibid.). Sisäisiä tekijöitä ovat aihepiiri (subject matter), sisältö (content), tekstin rakenne eli jäsentely (text composition), sanattomat elementit (non-verbal elements), suprasegmentaaliset piirteet (suprasegmental features), sanasto (lexis), lauserakenne (sentence stucture) ja ennakko-oletukset (presuppositions) (ibid). Ulkoisia tekijöitä ovat sen sijaan lähettäjä (sender), vastaanottaja (recipient tai audience), aikomus (intention), tekstin funktio (text function), viestintäväline (medium tai channel), paikka (place), aika (time) ja motiivi (motive) (ibid.).
Tutkimuksen analyysiä varten Nordin mallin edellä kuvatut 16 tekijää on jaoteltu kolmeen osa-alueeseen. Ensimmäisenä ryhmänä ovat tekijät, jotka liittyvät aineiston asiasisällön analysointiin. Toisena ryhmänä ovat tekijät, joita hyödynnetään aineiston kielellisten piirteiden ja aineistotekstien ymmärrettävyyden analyysissa. Viimeisenä ryhmänä ovat tekijät, jotka kertovat tekstien mahdollisesta kannanotosta sekä kirjoittajan neutraaliudesta aiheeseen liittyen. Kyseinen tutkimusmenetelmä on valittu juurikin sen kattavuuden vuoksi.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että EU-säädösten ja -kielen näkyvyys oli parhaiten havaittavissa niiden tekstien asiasisällössä ja kielessä, jotka olivat tekstilajiltaan ja tyyliltään lähimpänä alkuperäisiä asetustekstejä. Tämä tulos toistui molempien jäsenmaiden teksteissä analyysin jokaisessa osiossa.