Syytteen lykkäämiseen perustuvan sopimuksen käyttäminen ympäristörikosten selvittämisessä

Abstract

OTM-tutkielmassani tutkin, miksi ympäristörikoksia tehdään Suomessa ja voisiko DPA-sopimusten hyödyntäminen edistää ympäristörikosten torjumista ja mitä niiden menestyksekäs käyttäminen vaatisi. Tutkielmani perustuu lainsäädäntöön, lain esitöihin ja oikeuskirjallisuuteen. Käytän tutkielmassani de lege ferenda- sekä oikeusdogmaattista tutkimusmenetelmää. Suomen kansantalous on vahvasti sidoksissa luonnonvarojen hyödyntämiseen, mikä tekee ympäristörikosten torjunnasta keskeisen kysymyksen. Vaikka Suomessa tapahtuu ympäristörikoksia samassa suhteessa kuin Ruotsissa, niitä raportoidaan vain pieni osa, mikä herättää kysymyksiä oikeusjärjestelmän tehokkuudesta. Ympäristörikosten tekijät voivat saavuttaa rikoksen avulla huomattavaa taloudellista hyötyä tai laitonta etuutta. Ympäristölainsäädännön rikkomiseen liittyvät toimintatavat, erityisesti taloudellista hyötyä tavoittelevat, ovat yleensä sellaisia, että tekijällä on tietoisuus velvoitteistaan ja mahdollisuus harkita, noudattaako hän lakeja vai ei.

Kannustan tutkielmallani pohtimaan sitä, voisivatko syytteen lykkäämiseen perustuvat sopimukset, eli DPA-sopimukset, kannustaa oikeushenkilöitä ja yksilöitä toimimaan lainmukaisesti ja vastuullisesti. Nykyiset ympäristörikostuomiot ovat usein pieniä, ja vain pieni osa tapauksista etenee oikeudenkäyntiin, mikä heikentää ympäristörikollisuuden torjumista. DPA-sopimukset voisivat tarjota potentiaalisen lisävälineen lievempien ympäristörikosten tutkimiseen, mutta niiden ei tule syrjäyttää rikostuomioita ja hallinnollisia sanktioita. Niiden käyttäminen voisi edistää kestävämpää liiketoimintaa ja ympäristönsuojelua pitkällä aikavälillä. Toisaalta niiden käyttämiseen liittyy myös paljon heikkouksia sekä huomioitavia seikkoja. Nämä sopimukset tarjoavat syyttäjille mahdollisuuden neuvotella sovintoratkaisusta yritysten kanssa. Neuvotteluihin sisältyy rikosten myöntäminen, neuvoteltuihin vaatimuksiin sitoutuminen sekä vahingonkorvausten maksaminen. DPA-sopimuksen hyödyntäminen antaa vastaajille mahdollisuuden välttää rikossyytteet, mikäli he luopuvat laittomasta toiminnasta ja täyttävät sovitut ehdot. Syyttäjät taas saavat paremmat edellytykset asettaa rikoksentekijät vastuuseen ja he voivat vaatia yrityksiä toteuttamaan rakenteellisia uudistuksia, antaa eettisiä ohjeita ja nimittää sisäisiä valvojia. DPA-sopimusten menestyksekäs hyödyntäminen edellyttää harkittua käyttöä huomioiden pilliinpuhaltajien suojelemisen avoimemman organisaatiokulttuurin edistämisessä.