Feminismi ja naiskuvat Helsingin Sanomissa : Poikkeavat naiset yksilö- ja identiteettikeskeisessä feminismissä

Abstract

Tämä pro gradu -tutkielma tarkastelee Helsingin Sanomien tapaa kirjoittaa feminismistä ja siinä ilmenevistä naiskuvista. Tutkimuksen tarkoituksena on analysoida, miten feminismistä kirjoitetaan ja millaisia naiskuvia tekstit luovat sen ohella. Tutkimus koostuu seitsemästä artikkelista vuosilta 2018–2021, jotka on julkaistu Helsingin Sanomien verkkosivuilla. Johdanto avaa ilmiön kontekstia laajemmin, ja sen suhdetta tähän päivään. Teoreettisissa luvuissa tarkastellaan länsimaisen feminismin historian eri vaiheita, ja lukija kuljetetaan feminismin nykytilaan avaamalla Pohjoismaille tyypillisiä piirteitä sekä erityisesti feminismin asemaa Suomessa. Kolmannessa luvussa sukupuolta määritellään eri teorioiden valossa ja eritellään Hirdmanin ja Liljeströmin sukupuolijärjestelmää. Neljäs luku avaa tarkemmin uutisten ja median erityispiirteitä ja kielen mahdollisuutta muokata ja luoda todellisuutta. Tutkimuksessa on käytetty tekstipohjaista aineistoa, ja se on analysoitu käyttämällä sisällönanalyysia ja representaatioanalyysia. Tutkimustulosten mukaan feminismistä kirjoitetaan neoliberalismille tyypilliseen tapaan yksilö- ja identiteettikeskeisesti, joka heijastui myös sen yläluokkiin intersektionaalisuuteen ja seksuaaliseen häirintään. Naiskuvat muodostivat keskenään kaksi toisistaan erottuvaa kategoriaa: poikkeavuudelle rakentuvat naiskuvat sekä aktiiviset naiset. Naiset kuvattiin pitkälti miehestä poikkeavina, ja tämä vaikutelma luotiin vertaamalla naisia miehiin, luomalla hierarkkinen vaikutelma naisista ja miehistä – usein tahattomasti ja raportoimalla naisiin kohdistuvasta mitätöinnistä, alistamisesta ja vähättelystä. Toisaalta lehti tarjosi myös erilaisia naiskuvia. Pieni osa aineiston naiskuvista muodostui toimijoista, jotka ovat subjekteja ja toimijoita sekä roolinrikkojista, jotka murtavat naisille tyypillisiä stereotypioita tai uhmaavat normeja.

This master's thesis examines the way Helsingin Sanomat writes about feminism and the images of women that emerge in it. The purpose of the research is to analyze how feminism is written about and what kind of images of women the texts create in the process. The study consists of seven articles from the years 2018–2021, published electronically on Helsingin Sanomat.

The introduction provides a broader context for the phenomenon and its relationship to the present day. The theoretical chapters explore different phases of the history of Western feminism, taking the reader through the current state of feminism by highlighting typical features in the Nordic countries, especially the position of feminism in Finland. In the third chapter, gender is defined in the light of different theories, and the gender system of Hirdman and Liljeström is examined. The fourth chapter delves into the specific characteristics of news and media and the language's ability to shape and create reality. The study uses text-based material and is analyzed using content analysis and representation analysis.

According to the research results, feminism is written about in a way typical of neoliberalism, focusing on the individual and identity, which is also reflected in its upper categories with intersectionality and sexual harassment. The images of women formed two distinct categories: images built on deviance and active women. Women were largely portrayed as different from men, creating a hierarchical impression of women and men – often unintentionally – by reporting on the dismissal, subjugation, and belittlement of women. On the other hand, the newspaper also presented various images of women. A small portion of the images of women in the material consisted of actors who are subjects and agents, as well as role breakers who break typical stereotypes for women or defy norms.