Erityisopettajien näkemyksiä koulupäivän aikaisen liikunnan yhteydestä tukea tarvitsevien oppilaiden oppimiseen

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan erityisopettajien näkemyksiä heidän oppilaidensa harjoittamasta koulupäivän aikaisesta liikunnasta sekä erityisopettajien näkemyksiä koulupäivän aikaisen liikunnan yhteydestä heidän oppilaidensa oppimiseen. Tämä tutkimus toteutui kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla viittä erityisopettajaa ja aineistonkeruumenetelmänä toimi teemahaastattelu. Haastattelut nauhoitettiin. Haastateltavista opettajista neljä toimi opettajana alakoulussa ja yksi yläkoulussa. Aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin mukaisesti. Nauhoitteet kuunneltiin ja ne litteroitiin sanatarkasti. Litteroidusta aineistosta etsittiin tutkimukselle tärkeitä asiasisältöjä ja ne koodattiin värien avulla tutkimusongelmien mukaan. Värikoodatut aineistot siirrettiin omaan tiedostoonsa ja ne jaoteltiin teemoihin. Teemojen mukaan jaetusta aineistosta muodostui tutkimuksen tulokset. Tutkimuksessa haastateltujen erityisopettajien näkemyksen mukaan heidän oppilaillaan kertyi koulupäivän aikana liikuntaa monessa eri muodossa. Erityisopettajat mainitsivat erityisesti liikuntatuntien, välituntien ja koulumatkaliikunnan kattavan suuren osan oppilaiden koulupäivän aikaisesta liikunnasta. Lisäksi oppilaille tuli tutkimuksen mukaan liikettä opetukseen integroidun toiminnallisuuden sekä taukojumppien muodossa. Osa erityisopettajista mainitsi myös koulun järjestämistä liikuntapäivistä tai -kerhoista, mutta ne eivät heidän mukaansa kuuluneet koulun jokapäiväiseen arkeen. Tutkimuksen tuloksista ilmeni, että erityisopettajien mukaan koulupäivän aikaisella liikunnalla oli positiivisia yhteyksiä heidän oppilaidensa oppimiseen. Osa haastateltavista opettajista mainitsi positiivisten yhteyksien lisäksi myös negatiivisista yhteyksistä koulupäivän aikaisen liikunnan ja heidän oppilaidensa oppimisen välillä. Positiiviset yhteydet näkyivät erityisopettajien mukaan siten, että liikunta rauhoitti heidän oppilaitaan, jolloin oppilaat pystyivät keskittymään paremmin oppitunneilla. Kun oppilaat pääsivät liikunnan kautta purkamaan energiaansa, olivat he tämän jälkeen rauhallisempia ja tyytyväisempiä. Toisaalta osa erityisopettajista näki negatiiviseksi yhteydeksi liikunnan nostattamat korkeat energiatasot joillakin oppilailla, mikä saattoi näkyä levottomuutena seuraavilla oppitunneilla. Haastatteluissa mainittiin myös, että rasittava liikunta saattoi aiheuttaa joissakin oppilaissa väsymystä, mikä näkyi jaksamattomuutena seuraavilla oppitunneilla. Koulupäivän aikana tapahtuva liikunta voi vaikuttaa erityisopettajien näkemysten mukaan myönteisesti oppilaan kognitiivisiin toimintoihin, kuten keskittymiskykyyn ja tarkkaavaisuuteen.