Kasvipohjaisten elintarvikkeiden aminohappokoostumus UHPLC-menetelmällä analysoituna
Kumpula, Katariina (2023-12-19)
Kasvipohjaisten elintarvikkeiden aminohappokoostumus UHPLC-menetelmällä analysoituna
(19.12.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231220156240
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231220156240
Tiivistelmä
Kasvipohjaisten proteiinirikkaiden elintarvikkeiden suosio on jatkuvassa kasvussa, ja kasviproteiineja käytetään yhä enenevissä määrin korvaamaan eläinperäisiä proteiineja ruokavaliossa. Kasviperäisten elintarvikkeiden suosion kasvua osittain selittävät yksilöiden terveydelliset syyt, mutta myös maailmanlaajuiset ympäristöön ja ilmastoon liittyvät ongelmat. Vielä ei kuitenkaan ole riittävästi tutkimustietoa kasvipohjaisista elintarvikkeista eläinperäisten tuotteiden korvaajina ruokavaliossa. Kasviproteiinien tiedetään sisältävän eläinproteiineja vähemmän välttämättömiä aminohappoja, mutta nykyaikaisilla elintarviketeknologian menetelmillä kasvipohjaisten elintarvikkeiden ravintoainekoostumusta voidaan muokata eläinperäisten tuotteiden kaltaisiksi.
Tämän tutkimuksen materiaalina käytettiin kaupallisia kasviperäisiä tuotteita, jotka oli tuotettu erilaisilla elintarviketeknologian prosessointimenetelmillä kasvipohjaisista raaka-aineista. Tuotteet lajiteltiin soija-, härkäpapu-, herne- ja vehnäpohjaisiin tuotteisiin. Näytteitä esikäsiteltiin emäs- ja happohydrolyyseilla, minkä jälkeen näytteet laimennettiin, suodatettiin ja derivatisoitiin. Näytteisiin myös lisättiin norvaliinia ja sarkosiinia sisäisinä standardeina. Näytteet analysoitiin fluoresenssidetektorilla varustetulla nestekromatografilla (HPLC-FLD), jossa kolonnina käytettiin äärimmäisen korkean erotuskyvyn AdvanceBio AAA -kolonnia. Tutkimuksen tavoitteena oli määrittää valittujen kasvipohjaisten elintarvikkeiden aminohappokoostumus nestekromatografisella menetelmällä.
Näytteistä tunnistettiin kaikki 20 ihmiselle tarpeellista aminohappoa L-aminohappostandardien avulla. Leusiini- ja isoleusiinipitoisuudet olivat korkeat kaikissa tuotekategorioissa, glutamiinihapon pitoisuus suuri soija- ja vehnäpohjaisissa tuotteissa, ja arginiinipitoisuus korkea soija- ja härkäpapupohjaisissa tuotteissa. Lähes kaikkien tuotteiden välttämättömien aminohappojen osuus oli suurempi kuin muiden aminohappojen, ja vehnäpohjaisilla tuotteilla välttämättömien aminohappojen pitoisuus oli suurin. Aminohappopitoisuudet olivat kuitenkin matalammat kuin aiemmissa tutkimuksissa on havaittu samankaltaisilla tuotteilla. Tuloksiin voivat vaikuttaa esimerkiksi proteiinin lähteiden eri lajikkeet, tuotteiden prosessointi, sekä tutkimusten erilaiset analyysimenetelmät.
Tämän tutkimuksen materiaalina käytettiin kaupallisia kasviperäisiä tuotteita, jotka oli tuotettu erilaisilla elintarviketeknologian prosessointimenetelmillä kasvipohjaisista raaka-aineista. Tuotteet lajiteltiin soija-, härkäpapu-, herne- ja vehnäpohjaisiin tuotteisiin. Näytteitä esikäsiteltiin emäs- ja happohydrolyyseilla, minkä jälkeen näytteet laimennettiin, suodatettiin ja derivatisoitiin. Näytteisiin myös lisättiin norvaliinia ja sarkosiinia sisäisinä standardeina. Näytteet analysoitiin fluoresenssidetektorilla varustetulla nestekromatografilla (HPLC-FLD), jossa kolonnina käytettiin äärimmäisen korkean erotuskyvyn AdvanceBio AAA -kolonnia. Tutkimuksen tavoitteena oli määrittää valittujen kasvipohjaisten elintarvikkeiden aminohappokoostumus nestekromatografisella menetelmällä.
Näytteistä tunnistettiin kaikki 20 ihmiselle tarpeellista aminohappoa L-aminohappostandardien avulla. Leusiini- ja isoleusiinipitoisuudet olivat korkeat kaikissa tuotekategorioissa, glutamiinihapon pitoisuus suuri soija- ja vehnäpohjaisissa tuotteissa, ja arginiinipitoisuus korkea soija- ja härkäpapupohjaisissa tuotteissa. Lähes kaikkien tuotteiden välttämättömien aminohappojen osuus oli suurempi kuin muiden aminohappojen, ja vehnäpohjaisilla tuotteilla välttämättömien aminohappojen pitoisuus oli suurin. Aminohappopitoisuudet olivat kuitenkin matalammat kuin aiemmissa tutkimuksissa on havaittu samankaltaisilla tuotteilla. Tuloksiin voivat vaikuttaa esimerkiksi proteiinin lähteiden eri lajikkeet, tuotteiden prosessointi, sekä tutkimusten erilaiset analyysimenetelmät.