Suomalaisten eduskuntapuolueiden näkemykset vaalirahoituksen sääntelystä vuosina 2015–2023
Vahtera, Malviina (2024-01-04)
Suomalaisten eduskuntapuolueiden näkemykset vaalirahoituksen sääntelystä vuosina 2015–2023
(04.01.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202402025471
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202402025471
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan suomalaisten eduskuntapuolueiden näkemyksiä vaalirahoituksen sääntelystä poliittisen tasa-arvon, korruption ja läpinäkyvyyden näkökulmista. Tavoitteena on kuvata sitä, millä tavoin puolueet perustelevat näkemyksiään vaalirahoituksen sääntelystä ja millaisia keskinäisiä eroja puolueiden välillä on. Kiinnostuksen kohteena on esimerkiksi se, kannattavatko puolueiden edustajat kampanjakaton säätämistä poliittiseen tasa-arvoon vedoten vai nähdäänkö sen säätäminen pikemminkin tasa-arvoa heikentävänä seikkana.
Tutkielman teoreettinen viitekehys muodostuu edellä mainittujen normatiivisten periaatteiden, eli poliittisen tasa-arvon, korruption ja läpinäkyvyyden ympärille. Kunkin näistä ajatellaan olevan keskeisimpiä perusteluita sille, miksi vaalirahoituksen sääntelyä tulisi muuttaa. Tutkielmassa pyritään myös selvittämään, viitataanko näihin periaatteisiin puolueiden näkemyksissä.
Tutkielman aineistona käytetään eduskunnan täysistuntojen pöytäkirjoja vuosilta 2015–2023. Vaikka eduskuntakeskustelut yksinään eivät anna kaiken kattavaa kuvaa puolueiden vaalirahoituksen sääntelyä koskevista näkemyksistä, niiden avulla voidaan tarkastella sitä, millaisia näkemyksiä poliitikoilla on vaalirahoituksen sääntelystä. Poliittiset päättäjät toimivat lainsäätäjinä ja päättävät myös vaalirahoituksen sääntelyä koskevista asioista sekä muotoilevat sitä diskurssia, jonka perusteella päätöksenteko tapahtuu. Tutkimusmenetelmänä käytetään teorialähtöistä sisällönanalyysiä, jota ohjaavat edellä kuvatut normatiiviset periaatteet.
Analyysin tulokset osoittavat, että keskusta-oikeistoon sijoittuvat puolueet suhtautuvat vaalirahoituksen sääntelyyn varauksellisemmin kuin vasemmistopuolueet. Vasemmistopuolueet perustelevat näkemyksiään enemmän poliittisella tasa-arvolla kuin keskusta-oikeistolaiset puolueet. Kaikki puolueet jakavat kuitenkin näkemyksen vaalirahoituksen läpinäkyvyyden edistämisen tärkeydestä. Myös korruption ja vaalirahoituksen välinen suhde nousee esille useiden puolueiden puheenvuoroissa, mutta se korostuu edellisiä hieman vähemmän.
Tutkielman teoreettinen viitekehys muodostuu edellä mainittujen normatiivisten periaatteiden, eli poliittisen tasa-arvon, korruption ja läpinäkyvyyden ympärille. Kunkin näistä ajatellaan olevan keskeisimpiä perusteluita sille, miksi vaalirahoituksen sääntelyä tulisi muuttaa. Tutkielmassa pyritään myös selvittämään, viitataanko näihin periaatteisiin puolueiden näkemyksissä.
Tutkielman aineistona käytetään eduskunnan täysistuntojen pöytäkirjoja vuosilta 2015–2023. Vaikka eduskuntakeskustelut yksinään eivät anna kaiken kattavaa kuvaa puolueiden vaalirahoituksen sääntelyä koskevista näkemyksistä, niiden avulla voidaan tarkastella sitä, millaisia näkemyksiä poliitikoilla on vaalirahoituksen sääntelystä. Poliittiset päättäjät toimivat lainsäätäjinä ja päättävät myös vaalirahoituksen sääntelyä koskevista asioista sekä muotoilevat sitä diskurssia, jonka perusteella päätöksenteko tapahtuu. Tutkimusmenetelmänä käytetään teorialähtöistä sisällönanalyysiä, jota ohjaavat edellä kuvatut normatiiviset periaatteet.
Analyysin tulokset osoittavat, että keskusta-oikeistoon sijoittuvat puolueet suhtautuvat vaalirahoituksen sääntelyyn varauksellisemmin kuin vasemmistopuolueet. Vasemmistopuolueet perustelevat näkemyksiään enemmän poliittisella tasa-arvolla kuin keskusta-oikeistolaiset puolueet. Kaikki puolueet jakavat kuitenkin näkemyksen vaalirahoituksen läpinäkyvyyden edistämisen tärkeydestä. Myös korruption ja vaalirahoituksen välinen suhde nousee esille useiden puolueiden puheenvuoroissa, mutta se korostuu edellisiä hieman vähemmän.