”Mikä ihmeen ilmastonmuutos?” Korpusavusteinen diskurssintutkimus Suomi24-foorumin ilmastonmuutosaiheisista diskursseista
Havukainen, Elena (2024-01-11)
”Mikä ihmeen ilmastonmuutos?” Korpusavusteinen diskurssintutkimus Suomi24-foorumin ilmastonmuutosaiheisista diskursseista
(11.01.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202402167589
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202402167589
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkoituksena oli selvittää suomenkielisessä internetkeskustelussa esiintyviä ilmastonmuutosaiheisia diskursseja. Tutkimusaineisto on koottu Kielipankin tarjoamasta Suomi24-korpuksesta hakusanalla ilmastonmuutos (vuosilta 2018–2020), ja aineisto oli kooltaan yhteensä 18 675 viestiä ja 728 073 sanetta. Tutkimus kuuluu diskurssintutkimuksen alaan, mutta metodeina on hyödynnetty myös määrällisiä menetelmiä, kuten kollokaatio- ja konkordanssianalyysia. Tutkimuksen määrällinen osuus toteutettiin AntConc-korpusanalyysiohjelmaa hyödyntäen. Määrällisten metodien osoittamat toistuvuudet aineistossa olivat lähtökohtana diskurssien luonnostelussa.
Tutkimustuloksena on hahmoteltu laajemmista kollokaattiryhmittymistä yhdeksän diskurssia ja kapeammista kollokaattiryhmittymistä kuusi diskurssia. Keskeisimpien aineistosta esiin nousevien diskurssien mukaan Suomi24-foorumiviesteissä ilmastonmuutosta kuvataan 1) syy-seuraussuhteiden, 2) torjunnan, 3) vastuun ja vastuunvapauden, 4) mielipiteiden, 5) totuudellisuuden, 6) konfliktin, 7) vilpillisyyden, 8) eskalaation ja 9) ylireagoinnin kautta. Kapeampia diskursseja koostivat puolestaan 1) prioriteetteihin, 2) uhkaan, 3) huoleen, 4) moraaliin, 5) hyötyyn ja 6) säähän liittyvät kollokaattiryhmittymät. Tutkimuksen tuloksia tulkitessa on otettava huomioon, ettei määrällisin metodein päästy yleisesti käytettyjen merkitsevyyttä ilmaisevien raja-arvojen yli. Tämän tutkimuksen kohdalla kollokaatioanalyysin tuloksia ei siis voi pitää määrällisesti merkitsevinä. Ne osoittautuivat kuitenkin käytännössä hyödyllisiksi ja hedelmällisiksi diskursseja hahmotellessa.
Tutkimustulokset puoltavat näkemystä siitä, että yksiselitteisiä merkitsevyyden raja-arvoja hyödynnettäessä kannattaa olla varovainen, mutta toisaalta myös siitä, ettei korpusavusteinen diskurssintutkimuksellinen tutkimusasetelma ollut ainakaan tämän tutkimuksen Suomi24-aineistolla ongelmaton.
Jatkotutkimusta olisi suositeltavaa tehdä Suomi24-aineiston ilmastonmuutosteemaisesta keskustelusta sekä perinteisen diskurssintutkimuksen metodein että diakronista vertailuasetelmaa hyödyntäen. Kummankaanlaista tutkimusta ei ole ymmärtääkseni Suomi24-korpusaineistosta vielä tehty.
Tutkimustuloksena on hahmoteltu laajemmista kollokaattiryhmittymistä yhdeksän diskurssia ja kapeammista kollokaattiryhmittymistä kuusi diskurssia. Keskeisimpien aineistosta esiin nousevien diskurssien mukaan Suomi24-foorumiviesteissä ilmastonmuutosta kuvataan 1) syy-seuraussuhteiden, 2) torjunnan, 3) vastuun ja vastuunvapauden, 4) mielipiteiden, 5) totuudellisuuden, 6) konfliktin, 7) vilpillisyyden, 8) eskalaation ja 9) ylireagoinnin kautta. Kapeampia diskursseja koostivat puolestaan 1) prioriteetteihin, 2) uhkaan, 3) huoleen, 4) moraaliin, 5) hyötyyn ja 6) säähän liittyvät kollokaattiryhmittymät. Tutkimuksen tuloksia tulkitessa on otettava huomioon, ettei määrällisin metodein päästy yleisesti käytettyjen merkitsevyyttä ilmaisevien raja-arvojen yli. Tämän tutkimuksen kohdalla kollokaatioanalyysin tuloksia ei siis voi pitää määrällisesti merkitsevinä. Ne osoittautuivat kuitenkin käytännössä hyödyllisiksi ja hedelmällisiksi diskursseja hahmotellessa.
Tutkimustulokset puoltavat näkemystä siitä, että yksiselitteisiä merkitsevyyden raja-arvoja hyödynnettäessä kannattaa olla varovainen, mutta toisaalta myös siitä, ettei korpusavusteinen diskurssintutkimuksellinen tutkimusasetelma ollut ainakaan tämän tutkimuksen Suomi24-aineistolla ongelmaton.
Jatkotutkimusta olisi suositeltavaa tehdä Suomi24-aineiston ilmastonmuutosteemaisesta keskustelusta sekä perinteisen diskurssintutkimuksen metodein että diakronista vertailuasetelmaa hyödyntäen. Kummankaanlaista tutkimusta ei ole ymmärtääkseni Suomi24-korpusaineistosta vielä tehty.