Muuttuvan EU-sääntelyn vaikutukset Suomen vihreisiin joukkovelkakirjalainamarkkinoihin

Abstract

Vihreät joukkovelkakirjalainat ovat yksi rahoitusalan merkittävimmistä innovaatioista 2010-luvulla. Markkinat ovat kasvaneet itsesääntelyyn perustuvien ohjeistusten avulla, joista tunnetuimmat ovat International Capital Markets Associationin julkaisemat Green Bond Principles-periaatteet (GBP-periaatteet) sekä Climate Bonds Initiativen standardit ja sertifiointiohjelma. Itsesääntelyn avulla kehittyneeseen markkinaan liittyy kuitenkin merkittäviä haasteita kuten viherpesu, epäyhtenäiset käytännöt ja maineriskit. Tämän pohjalta syntyi tarve EU-tasoiselle sääntelylle. Vihreitä joukkovelkakirjalainamarkkinoita koskeva EU:n taksonomia-asetus astui voimaan vuonna 2020 ja Euroopan vihreitä joukkovelkakirjalainoja sääntelevästä asetuksesta saavutettiin poliittinen yhteisymmärrys alkuvuonna 2023. Asetus sisältää standardin vihreistä joukkovelkakirjalainoista (EUGBS), jonka tavoitteena on yhtenäistää vihreiden joukkovelkakirjalainojen määritelmä ja siihen liittyvät käytännöt EU:n markkinoilla.

Tässä tutkielmassa tarkastellaan vihreisiin joukkovelkakirjalainoihin liittyvän EU-sääntelyn vaikutuksia suomalaisiin markkinatoimijoihin. EU-sääntelyllä tarkoitetaan tässä tutkielmassa taksonomia-asetusta sekä standardia vihreistä joukkovelkakirjalainoista. Kokonaisvaltaisen kuvan saamiseksi tutkielmassa tarkastellaan myös markkinatoimijoiden odotuksia Suomen markkinoiden lähitulevaisuuden kehityksestä. Lisäksi tutkielmassa analysoidaan markkinatoimijoiden odotuksia EUGBS:n käyttöönotosta ja tekijöistä, jotka voivat kannustaa tai hidastaa standardin käyttöönottoa. Tutkimus rajattiin Suomen vihreille joukkovelkakirjalainamarkkinoille. Aineistoa kerättiin puolistrukturoitujen asiantuntijahaastattelujen avulla. Tutkielmassa haastateltiin kolmeen markkinatoimijoiden ryhmään kuuluvia asiantuntijoita: liikkeeseenlaskijoita, neuvonantajia sekä sijoittajia.

Tulosten perusteella EU-sääntelyn keskeisimpiä odotettuja vaikutuksia ovat markkinoiden läpinäkyvyyden, luotettavuuden sekä vertailtavuuden lisääntyminen. Nämä vaikutukset tukevat erityisesti sijoittajien asemaa markkinoilla. Sääntelyn odotetaan auttavan liikkeeseenlaskijoita tunnistamaan sopivia käyttökohteita, koska sääntely yhtenäistää vihreisiin joukkovelka kirjalainoihin liittyviä käytäntöjä. Sääntelyn odotetaan myös tuottavan heijastevaikutuksia, mikä voi parantaa myös niiden vihreiden joukkovelkakirjalainojen laatua, jotka eivät ole EUGBS:n mukaisia. Tulosten perusteella EUGBS:n laaja-alainen käyttöönotto lyhyellä aikavälillä on kuitenkin epätodennäköistä, vaikka tutkimuksessa tunnistettiin sekä kannustimia että hidasteita standardin käyttöönotolle. Merkittävimmiksi hidasteiksi tunnistettiin muun muassa vaatimus yhdenmukaisuudesta EU-taksonomian kanssa, poliittisen sääntelyn epävarmuus sekä yhden standardin sopimattomuus EU:n monisyisille markkinoille. Tämän vuoksi EUGBS:n ja GBP-periaatteiden uskotaan vaikuttavan markkinoilla samanaikaisesti useiden vuosien ajan.

Tulosten pohjalta voidaan todeta, että Suomen markkinoiden uskotaan kasvavan mutta EU-sääntely ei ole keskeisin markkinoiden kasvun ajuri. EUGBS:n käyttöönoton kriittiseksi tekijäksi odotetaan sijoittajien odotuksia ja vaatimuksia uusille liikkeeseenlaskuille. Markkinatoimijat pitävät epätodennäköisenä sitä, että EUGBS saavuttaa markkinastandardin aseman lähitulevaisuudessa. Tutkimuksen pohjalta aukeaa useita kiinnostavia jatkotutkimusmahdollisuuksia kuten tutkimuksen aiheen tarkastelu toisella maantieteellisellä alueella.