Alzheimerin taudin muistimerkkiaineiden käyttö Tyksin neurologisella muistipoliklinikalla 2010–2017
Lehmuskoski, Ronja (2024-02-16)
Alzheimerin taudin muistimerkkiaineiden käyttö Tyksin neurologisella muistipoliklinikalla 2010–2017
(16.02.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202402238526
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202402238526
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkasteltiin Alzheimerin taudin diagnoosipolkua Turun yliopistollisen keskussairaalan (Tyksin) neurologisella muistipoliklinikalla tilanteissa, joissa tehtiin selkäydinnesteen muistimerkkiainetutkimus.
Rekisteritutkimuksen aineisto koostuu potilaista, joilta Tyksissä vuosina 2010-2017 tutkittiin selkäydinnesteen muistimerkkiaineet (N=384). Sairauskertomusjärjestelmästä kerättiin tiedot muistisairauksien riskitekijöistä sekä tulokset muistisairauksien diagnostisista tutkimuksista. Lopullisen diagnoosin mukaisia ryhmiä vertailtiin.
Tutkituista 143/384 (37 %) sai Alzheimerin taudin diagnoosin. Alzheimerin taudin diagnoosin saaneilla kaikki selkäydinnesteen merkkiaineet olivat vain harvoin normaalit (P<0.01). Aivojen magneettikuvauksesta arvioitu hippokampusatrofia erotti myös Alzheimerin taudin hyvin etenkin ei-neurodegeneratiivisista sairauksista (P<0.01). Tutkimuksen tulokset vahvistavat aiempaa tietoa selkäydinnesteen muistimerkkiainetutkimusten käytöstä ja sovellettavuudesta. Tärkein muistimarkkeritutkimuksella saavutettava hyöty on erottelussa Alzheimerin taudin ja otsaohimolohkodementian sekä degeneratiivisiin sairauksiin liittymättömien, koettujen muistioireiden välillä.
Rekisteritutkimuksen aineisto koostuu potilaista, joilta Tyksissä vuosina 2010-2017 tutkittiin selkäydinnesteen muistimerkkiaineet (N=384). Sairauskertomusjärjestelmästä kerättiin tiedot muistisairauksien riskitekijöistä sekä tulokset muistisairauksien diagnostisista tutkimuksista. Lopullisen diagnoosin mukaisia ryhmiä vertailtiin.
Tutkituista 143/384 (37 %) sai Alzheimerin taudin diagnoosin. Alzheimerin taudin diagnoosin saaneilla kaikki selkäydinnesteen merkkiaineet olivat vain harvoin normaalit (P<0.01). Aivojen magneettikuvauksesta arvioitu hippokampusatrofia erotti myös Alzheimerin taudin hyvin etenkin ei-neurodegeneratiivisista sairauksista (P<0.01). Tutkimuksen tulokset vahvistavat aiempaa tietoa selkäydinnesteen muistimerkkiainetutkimusten käytöstä ja sovellettavuudesta. Tärkein muistimarkkeritutkimuksella saavutettava hyöty on erottelussa Alzheimerin taudin ja otsaohimolohkodementian sekä degeneratiivisiin sairauksiin liittymättömien, koettujen muistioireiden välillä.