dc.contributor.author | Hatanpää, Heidi | |
dc.contributor.author | Lahti, Anniina | |
dc.date.accessioned | 2024-03-18T22:03:45Z | |
dc.date.available | 2024-03-18T22:03:45Z | |
dc.date.issued | 2024-03-08 | |
dc.identifier.uri | https://www.utupub.fi/handle/10024/176620 | |
dc.description.abstract | Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää miten esi- ja alakoulun opettajat mieltävät oppilaan osallisuuden sekä mitä he ajattelevat osallisuuden tarkoittavan. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan esi- ja luokanopettajien käyttämiä osallistamisen keinoja oppimisprosessin eri vaiheissa: suunnittelussa, toiminnassa ja arvioinnissa. Osallisuuden käsite on moninainen ja se herättää ristiriitaista keskustelua siitä, mitä osallisuuden käsitteellä tarkoitetaan. Oppilaan osallisuutta on nostettu keskiöön viimeisten vuosikymmenten aikana sekä varhaiskasvatuksessa että koulussa. Myös Perusopetuksen opetussuunnitelmassa 2014 mainitaan osallisuus, mutta opetussuunnitelma ei kuitenkaan määrittele konkreettisia työtapoja, joita luokanopettajat voisivat käyttää osallistaakseen oppilasta oppimisprosessin eri vaiheissa. Olisi kuitenkin tärkeää, että oppilas saisi kokea osallisuutta oppimisprosessin jokaisessa vaiheessa.
Tutkimuksemme koostuu teoreettisesta viitekehyksestä sekä tutkimusosiosta. Teoreettisessa viitekehyksessä käydään läpi aiempia tutkimuksia, lakeja ja säädöksiä sekä Hartin (1992) ja Shierin (2001) osallisuuden malleja. Tutkimuksemme toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Kohdejoukkona oli kahdeksan esi- ja alakoulun luokanopettajaa. Tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla, joka sisälsi avoimia kysymyksiä. Kyselyn vastauksien analysointi toteutettiin aineistolähtöisenä sisällönanalyysinä sekä teorialähtöisesti soveltaen Hartin (1992) sekä Shierin (2001) osallisuuden malleja.
Tutkimustulokset tuovat esille, miten opettajat eivät ole aiemmin kiinnittäneet huomiota osallisuuden käsitteeseen oppimisprosessin eri vaiheissa. Näitä osallistamisen keinoja analysoimme myös sen mukaan, kuinka paljon tai vähän eri keinot osallistivat oppilasta. Opettajat voivat hyödyntää tuloksissa esitettyjä osallistamisen keinoja opetustyössään, jotta oppilaan osallisuus toteutuisi selkeämmin oppimisprosessin eri vaiheissa ja vastaisi Perusopetuksen opetussuunnitelmassa 2014 mainittuun oppilaan osallistamiseen koulussa. Tämä edellyttää opettajilta tietoista oman opetustyön tarkastelua kokonaisvaltaisemmin, jotta osallisuus ei jäisi näennäiseksi, vaan toteutuisi kaikissa oppimisprosessin vaiheissa, niin suunnittelussa, toiminnassa kuin arvioinnissakin ja oppilas olisi oikeasti osallinen ja aktiivinen toimija. Meillä on vielä opettajia, jotka ajattelevat, että vallan antaminen oppilaalle tekee opettajasta ammattitaidottoman. Toisaalta meillä on opettajia, jotka ajattelevat, että pelkkä oppilaan osallistuminen on osallisuutta. Joka tapauksessa osallisuuden käsitteen tietoinen tarkastelu sekä keskustelu olisi tärkeää työyhteisöissä. | |
dc.format.extent | 49 | |
dc.language.iso | fin | |
dc.rights | fi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.| | |
dc.subject | osallisuus, oppilaan osallisuus, osallistamisen keinot | |
dc.title | Oppilaan osallisuus omassa oppimisprosessissaan esi- ja luokanopettajan näkökulmasta | |
dc.type.ontasot | fi=Pro gradu -tutkielma|en=Master's thesis| | |
dc.rights.accessrights | suljettu | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi-fe2024031811773 | |
dc.contributor.faculty | fi=Kasvatustieteiden tiedekunta|en=Faculty of Education| | |
dc.contributor.studysubject | fi=Kasvatustiede (opettajankoulutuslaitos, Rauma)|en=Educational Sciences| | |
dc.contributor.department | fi=OKL Rauma|en=Department of Teacher Education, Rauma| | |