Minäpystyvyys lukemaan opettamisessa ja opetuksen eriyttämisessä - luokanopettajien näkemyksiä ja kokemuksia
Hämäläinen, Sanna; Savolainen, Ulla (2024-03-04)
Minäpystyvyys lukemaan opettamisessa ja opetuksen eriyttämisessä - luokanopettajien näkemyksiä ja kokemuksia
Hämäläinen, Sanna
Savolainen, Ulla
(04.03.2024)
Lataukset:
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024032212517
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024032212517
Tiivistelmä
Tässä laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan peruskoulun alkuopetusluokkien luokanopettajien näkemyksiä ja kokemuksia opettajan minäpystyvyydestä ja eriyttämisestä lukemaan opettamisessa. Tutkimuksessa kuvataan minkälaiseksi luokanopettajat kokevat minäpystyvyytensä ja miten opettajan minäpystyvyyden eri ulottuvuudet näyttäytyvät lukemaan opettamisessa. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan, millaisia onnistumisia ja haasteita luokanopettajat ovat kohdanneet lukemaan opettamisessa ja opetuksen eriyttämisessä.
Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii Banduran (1997) minäpystyvyyskäsite, joka pohjautuu sosiokognitiiviseen teoriaan. Minäpystyvyydellä tarkoitetaan henkilön arvioita omista kyvyistään ja taidoistaan sekä uskomuksista suoriutua erilaisista tehtävistä. Tutkimuksen viitekehyksenä toimii Skaalvikin ja Skaalvikin (2007) opettajan minäpystyvyyden kuusi ulottuvuutta: opetus, yksilöllisten tarpeiden huomioiminen opetuksessa, oppilaan motivointi, luokanhallintataidot, yhteistyö kollegoiden sekä kodin kanssa sekä erilaisten muutoksien ja haasteiden kohtaaminen.
Tutkimukseen osallistui kahdeksan vapaaehtoista alkuopetuksessa työskennellyttä luokanopettajaa. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Haastattelujen toteutus tapahtui yksilöhaastatteluina sekä etäyhteyksin että kasvotusten keväällä 2023. Aineiston analysointi tapahtui teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla. Aineistosta nostettiin tutkimuksen kannalta keskeisiä ilmaisuja ja kategorisoitiin ala- ja pääkategorioiksi, jotka liitettiin Skaalvik ja Skaalvikin minäpystyvyysteorian mukaan kuuteen eri ulottuvuuteen. Lisäksi tarkasteltiin määrällisiä eroja minäpystyvyysulottuvuuksien välillä.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että haastatellut luokanopettajat kokevat olevansa motivoituneita ja omaavat hyvän minäpystyvyyskäsityksen lukemaan opettamisessa. Opetuksen eriyttäminen koetaan aikaa vieväksi, mutta opettajat ovat halukkaita etsimään ratkaisuja erilaisten oppijoiden lukemaan oppimisen tukemiseksi. Tutkimukseen osallistuneet opettajat ovat valmiita tekemään työtä sopivan opetusmenetelmän löytämiseksi, mutta kokevat sen myös toisinaan haastavaksi. Haasteeksi lukemaan opettamisessa opettajat kokevat oppilaiden erilaiset lähtötasot, suuret ryhmäkoot sekä henkilöresurssien saatavuuden. Opettajat kokevat oppilaiden onnistumisen palkitsevaksi ja motivoivaksi, ja nämä onnistumisen tunteet tukevat myös opettajan omaa minäpystyvyyttä. Skaalvikin ja Skaalvikin (2007) kuusi ulottuvuutta näkyvät tutkimuksessa siten, että opettajat käyttävät opetuksessaan monipuolisia opetustapoja, huomioivat yksilölliset tarpeet ja motivoivat oppilaitaan. Luokanhallintataidoissa opettajat korostavat rutiinien tärkeyttä sekä turvallista luokkailmapiiriä. Avoimuus ja luottamus yhteistyön rakentamisessa kodin ja koulun välillä koetaan tärkeäksi. Muutoksista ja haasteista selviämisen keinoiksi mainitaan usein työkokemuksen myötä vahvistuneen luottamuksen omaan ammattitaitoon, suunnitelmallisuuden, joustavuuden, innokkuuden sekä toisten opettajien tuen.
Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii Banduran (1997) minäpystyvyyskäsite, joka pohjautuu sosiokognitiiviseen teoriaan. Minäpystyvyydellä tarkoitetaan henkilön arvioita omista kyvyistään ja taidoistaan sekä uskomuksista suoriutua erilaisista tehtävistä. Tutkimuksen viitekehyksenä toimii Skaalvikin ja Skaalvikin (2007) opettajan minäpystyvyyden kuusi ulottuvuutta: opetus, yksilöllisten tarpeiden huomioiminen opetuksessa, oppilaan motivointi, luokanhallintataidot, yhteistyö kollegoiden sekä kodin kanssa sekä erilaisten muutoksien ja haasteiden kohtaaminen.
Tutkimukseen osallistui kahdeksan vapaaehtoista alkuopetuksessa työskennellyttä luokanopettajaa. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Haastattelujen toteutus tapahtui yksilöhaastatteluina sekä etäyhteyksin että kasvotusten keväällä 2023. Aineiston analysointi tapahtui teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla. Aineistosta nostettiin tutkimuksen kannalta keskeisiä ilmaisuja ja kategorisoitiin ala- ja pääkategorioiksi, jotka liitettiin Skaalvik ja Skaalvikin minäpystyvyysteorian mukaan kuuteen eri ulottuvuuteen. Lisäksi tarkasteltiin määrällisiä eroja minäpystyvyysulottuvuuksien välillä.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että haastatellut luokanopettajat kokevat olevansa motivoituneita ja omaavat hyvän minäpystyvyyskäsityksen lukemaan opettamisessa. Opetuksen eriyttäminen koetaan aikaa vieväksi, mutta opettajat ovat halukkaita etsimään ratkaisuja erilaisten oppijoiden lukemaan oppimisen tukemiseksi. Tutkimukseen osallistuneet opettajat ovat valmiita tekemään työtä sopivan opetusmenetelmän löytämiseksi, mutta kokevat sen myös toisinaan haastavaksi. Haasteeksi lukemaan opettamisessa opettajat kokevat oppilaiden erilaiset lähtötasot, suuret ryhmäkoot sekä henkilöresurssien saatavuuden. Opettajat kokevat oppilaiden onnistumisen palkitsevaksi ja motivoivaksi, ja nämä onnistumisen tunteet tukevat myös opettajan omaa minäpystyvyyttä. Skaalvikin ja Skaalvikin (2007) kuusi ulottuvuutta näkyvät tutkimuksessa siten, että opettajat käyttävät opetuksessaan monipuolisia opetustapoja, huomioivat yksilölliset tarpeet ja motivoivat oppilaitaan. Luokanhallintataidoissa opettajat korostavat rutiinien tärkeyttä sekä turvallista luokkailmapiiriä. Avoimuus ja luottamus yhteistyön rakentamisessa kodin ja koulun välillä koetaan tärkeäksi. Muutoksista ja haasteista selviämisen keinoiksi mainitaan usein työkokemuksen myötä vahvistuneen luottamuksen omaan ammattitaitoon, suunnitelmallisuuden, joustavuuden, innokkuuden sekä toisten opettajien tuen.