KANSANTALOUS DIETILLE? : Epäaktiivisen elämäntavan vaikutus Suomen kansantalouteen 2000 luvulta 2020 luvulle.
Kuuluvainen, Anssi (2024-03-12)
KANSANTALOUS DIETILLE? : Epäaktiivisen elämäntavan vaikutus Suomen kansantalouteen 2000 luvulta 2020 luvulle.
(12.03.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024032112295
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024032112295
Tiivistelmä
Tässä pro gradu tutkielmassa käydään läpi, miten terveysliikunnan määrä ja laatu on kehittynyt suomessa viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Työssä pohditaan myös, millaisia kansantaloudellisia vaikutuksia terveysliikunnan kehityksellä on ollut. Tutkielman aineistona toimii kolme Suomalaista tutkimusta, Terveys ja Toimintakyky Suomessa, Terveys 2000 -tutkimus sekä Liikuntaa – hyvinvointipoliittinen mahdollisuus Suomalaisen terveysliikunnan tila ja kehittyminen 2006 ja verrataan näissä esitettyjä tuloksia Liikuntaraportti Suomalaisten mitattu liikkuminen, paikallaanolo ja fyysinen kunto 2018–2022-tutkimukseen. Tämä pro gradu -tutkielma pohjautuu osittain samalle teorialle kuin kandidaatintutkinto Liikkumattomuuden merkitykset - Liikuntatottumusten ja -asenteiden sosioekonominen tarkastelu (Kuuluvainen 2020). Kansantalouden vaikutuksia arvioidaan ennen kaikkea kansantalouden menojen muutoksen kautta. Keskeisinä liikkumattomuuden aiheuttamina kuluina ovat terveydenhoidon palvelujen kulut, sekä työn tuottavuuden alentumisesta seuraavat kulut kuten myös verotulojen menetykset. Tutkielmassa pohditaan myös, miten ikääntyminen ja Suomen väestönrakenteen muutos ovat vaikuttaneet kansantalouteen. Esitettyjen lukujen valossa kansantaloutemme tila ei ole yhtä kestävällä pohjalla kuin se on ollut aiemmin. Vaikka kaikki menot ja niiden lisääntyminen eivät ole suorassa yhteydessä epäaktiiviseen elämäntapaan, voitaisiin siihen ohjaamalla saada kansantaloutta tasapainotettua.
Suomalaisten aktiivisessa elämäntavassa ja liikunnan määrässä on tapahtunut jonkin verran muutoksia 2000-luvun aikana. Osaa muutoksista voidaan selittää teknologian kehityksellä, kuten työmatkaliikunnan vähentyminen etätöiden suosion kasvettua. Osaltaan liikuntatottumukset eivät ole muuttuneet 2000-luvun aikana, esimerkiksi eläkeläiset ovat yhä keskimäärin aktiivisempia kuin nuoremmat ja murrosiässä nuorten harrasteliikunta alkaa edelleen vähenemään. Tässä työssä esitettyjä vertailuja ei voida suoranaisesti yleistää, sillä aineistot eivät ole täysin vastaavat. Huomion arvoista on kuitenkin se, että liikunnan laatu ei ole merkittävästi heikentynyt vuosien saatossa, joten yleistynyttä ylipainoa ja huonoa fyysistä kuntoa ei voida yksinomaan selittää sillä. Tulevaisuudessa onkin hyvä entistä tarkemmin tutkia mitkä tekijät ovat vaikuttaneet yleistyneeseen lihavuuteen ja heikentyneeseen fyysiseen kuntoon. Kuten tässä työssä esitetään, ylipainosta ja epäaktiivisesta elämäntavasta koituu kustannuksia yhteiskunnalle ja kun ne yhdistetään muihin kasvaneisiin kustannuksiin, on ehdottoman tärkeää saada kyseiset kulut kuriin ja löytää syyt niiden syntymiselle. Kansalaisten hyvinvointi lisää yhteiskunnan tuottavuutta monilla eri tasoilla, joten mikäli kansantaloutta halutaan tasapainottaa, niin liikunnan lisääminen voisi olla hyvä ensimmäinen askel.
Suomalaisten aktiivisessa elämäntavassa ja liikunnan määrässä on tapahtunut jonkin verran muutoksia 2000-luvun aikana. Osaa muutoksista voidaan selittää teknologian kehityksellä, kuten työmatkaliikunnan vähentyminen etätöiden suosion kasvettua. Osaltaan liikuntatottumukset eivät ole muuttuneet 2000-luvun aikana, esimerkiksi eläkeläiset ovat yhä keskimäärin aktiivisempia kuin nuoremmat ja murrosiässä nuorten harrasteliikunta alkaa edelleen vähenemään. Tässä työssä esitettyjä vertailuja ei voida suoranaisesti yleistää, sillä aineistot eivät ole täysin vastaavat. Huomion arvoista on kuitenkin se, että liikunnan laatu ei ole merkittävästi heikentynyt vuosien saatossa, joten yleistynyttä ylipainoa ja huonoa fyysistä kuntoa ei voida yksinomaan selittää sillä. Tulevaisuudessa onkin hyvä entistä tarkemmin tutkia mitkä tekijät ovat vaikuttaneet yleistyneeseen lihavuuteen ja heikentyneeseen fyysiseen kuntoon. Kuten tässä työssä esitetään, ylipainosta ja epäaktiivisesta elämäntavasta koituu kustannuksia yhteiskunnalle ja kun ne yhdistetään muihin kasvaneisiin kustannuksiin, on ehdottoman tärkeää saada kyseiset kulut kuriin ja löytää syyt niiden syntymiselle. Kansalaisten hyvinvointi lisää yhteiskunnan tuottavuutta monilla eri tasoilla, joten mikäli kansantaloutta halutaan tasapainottaa, niin liikunnan lisääminen voisi olla hyvä ensimmäinen askel.