Synnytys- ja lapsivuodeajan infektiot ja niiden mikrobietiologia Varhan alueella vuosina 2013–2022
Airaksinen, Iiris (2024-03-26)
Synnytys- ja lapsivuodeajan infektiot ja niiden mikrobietiologia Varhan alueella vuosina 2013–2022
Airaksinen, Iiris
(26.03.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024032713419
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024032713419
Tiivistelmä
Lapsivuodeaika tarkoittaa 6–8 synnytyksenjälkeistä viikkoa, jolloin äidin elimistö palaa raskautta edeltäneeseen tilaan. Lapsivuodeajan infektiot ovat merkittävä äidin ja vastasyntyneen sairastavuuden ja kuolleisuuden aiheuttaja. Lapsivuodeajan infektioiden esiintyvyys on ollut kasvussa 2000-luvulla niin maailmanlaajuisesti kuin Suomessakin. Näiden infektioiden yleisiä aiheuttajia ovat muiden muassa streptokokit, erityisesti Streptococcus agalactiae (group B streptococcus, GBS) ja Streptococcus pyogenes (group A streptococcus, GAS). GBS esiintyy oireettomasti emättimessä noin 18 %:lla naisista, mutta raskauden ja synnytyksen aikana tämä kolonisaatio voi johtaa vakaviin invasiivisiin infektioihin. GAS puolestaan aiheuttaa harvoin emättimen oireetonta kolonisaatiota, jolloin lapsivuodeajan infektion yhteydessä tartunta on peräisin muualta, esimerkiksi naisen omasta nielusta, jossa sen oireeton kantajuus on yleisempää. GAS:n aiheuttamat lapsivuodeajan infektiot ovat usein muiden mikrobien aiheuttamia infektioita vakavampia. Tämän retrospektiivisen rekisteritutkimuksen tavoiteena on tarkastella lapsivuodeajan infektioiden aiheuttamaa tautitaakkaa ja infektioiden kehittymiseen vaikuttavia, raskauteen ja synnytykseen liittyviä seikkoja sekä infektioiden mikrobietiologiaa. Tutkimus koostui sähköisestä iPana-potilastietorekisteristä kerätystä aineistosta, jossa oli mukana kaikki Varhan alueen synnytykset vuosilta 2013–2022. iPanasta poimittiin raskauteen ja synnytykseen liittyviä tietoja, kuten synnytysten ja syntyneiden lapsien määrä sekä tieto pikatestillä tehdyn GBS-seulonnan tuloksesta. iPanan aineisto yhdistettiin hoitoon liittyvien infektioiden rekisterin (Sairaalan antibiootti- ja infektiojärjestelmä, SAI) mahdollisiin tietoihin synnyttäjistä. SAI:sta poimittiin tiedot synnytykseen liittyvistä infektioista sekä niiden mikrobietiologiasta, mikäli se oli saatavilla. Aineiston poiminnan ja pseudonymisoinnin suoritti Auria Tietopalvelut. Aineisto analysoitiin tietoturvallisessa Atolli-ympäristössä. Synnytyksiä oli aineistossa yhteensä 39 287, ja niiden seurauksena syntyi 39 878 lasta. GBS-seulontanäyte otettiin 64 %:ssa synnytystapahtumista, ja otetuista testeistä positiivisia oli noin 17 %. Synnyttäjille kirjattuja infektioita tunnistettiin tutkimusajalla 1539, eli niiden esiintyvyys oli noin 4 %. Mikrobilöydöksiä oli 289 kappaletta. Näytteissä yleisimmin esiintyvä mikrobi oli Staphylococcus aureus (20 %). Infektion aiheuttajana GBS todettiin 21 näytteessä (7 %) ja GAS 7 näytteessä (2 %). Veriviljelypositiivisia löydöksiä oli 68 kappaletta (0,17 %). Sepsiksen aiheuttajista yleisimpiä olivat Escherichia coli (8 kpl, 12 %) sekä GAS (7 kpl, 10 %). Tutkimuksessa todettu GBS-kantajuus on linjassa aiempien tutkimusten kanssa. Streptokokkipikatesti otettiin vain 64 %:ssa tapauksista, mitä voi selittää muun muassa se, että elektiivisten sektioiden yhteydessä GBS-seulontaa ei tehdä. Lisäksi tutkimuskäytänteet ovat saattaneet muuttua tutkimusajalla. Puerperaalisepsiksen esiintyvyys oli aineistossa 0,17 %, mikä vastaa muissa tutkimuksissa todettua esiintyvyyttä länsimaissa (0,1–0,3 %).