Opettajaksi opiskelevien käsitykset ja kokemukset pedagogisen arvioinnin eri ulottuvuuksista
Leppänen, Vilma (2024-03-13)
Opettajaksi opiskelevien käsitykset ja kokemukset pedagogisen arvioinnin eri ulottuvuuksista
Leppänen, Vilma
(13.03.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024041216989
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024041216989
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää opettajaksi opiskelevien käsityksiä ja kokemuksia pedagogisesta arvioinnista ja siihen liittyvästä kolmiportaisen tuen vaikuttavuuden seuraamisesta. Pedagoginen arviointi tarkoittaa opettajan tekemää oppimisen arviointia, joka kytkeytyy lasten tai nuorten opetuksen suunnitteluun ja kolmiportaisen tuen malliin. Tutkimuksen aineisto on kerätty OPA (Opettajien arviointiosaaminen oppimisen, osallisuuden ja tuen toteutumisen edistäjänä) -hankkeessa ja kyselyssä N = 330. Hankkeen tarkoituksena oli tukea päiväkotien ja koulujen arviointi- sekä vuorovaikutuskulttuuria. Tutkimuksen osallistujat ovat luokanopettajaksi, aineenopettajaksi, erityisopettajaksi ja varhaiskasvatuksen opettajaksi opiskelevia.
Tutkimus on toteutettu mixed methods tutkimuksena kvalitatiivisia ja kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä käyttäen. Kyselylomakkeen avoimia kysymyksiä on analysoitu aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä, jossa vastaukset ovat teemoiteltu. Laadullisissa analyyseissä selvitetään eri opettajaksi opiskelevien käsityksiä pedagogisesta arvioinnista sekä selvitetään, miksi eri opettajaksi opiskelevat eivät ole seuranneet kolmiportaisen tuen vaikuttavuutta. Kyselyn Likert-asteikollisia kysymyksiä on analysoitu joko esittämällä kuhunkin vastausvaihtoehtoon vastanneiden lukumäärän, prosenttiosuuden ja kuhunkin analyysiin liittyvän keskiluvun tai ristiintaulukoinneilla. Määrällisissä analyyseissä tutkitaan eri opettajaksi opiskelevien pedagogisen arvioinnin toteutusta sekä ryhmien, joihin opettajaksi opiskelevat kuuluvat, kokemuksia kolmiportaisen tuen vaikuttavuuden seuraamisesta. Lisäksi tutkitaan erityispedagogiikan opintojen yhteyttä kokemuksiin kolmiportaisen tuen vaikuttavuuden seuraamisesta.
Tulosten mukaan pedagoginen arviointi käsitetään moniulotteisena terminä. Luokanopettajaksi opiskelevat käsittävät eniten pedagogisen arvioinnin oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointina. Aineenopettajaksi opiskelevat käsittävät termin oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointina ja oppilaan tukemisena. Erityisopettajaksi ja varhaiskasvatuksen opettajaksi opiskelevat käsittävät pedagogisen arvioinnin eniten opettajan ammattitaidon arviointina. Vähiten pedagoginen arviointi käsitetään yhteistyönä. Osalle vastaajista pedagoginen arviointi on vieras käsite. Pedagogista arviointia ovat eniten toteuttaneet työssään varhaiskasvatuksen opettajaksi opiskelevat ja vähiten luokanopettajaopiskelijat.Tutkimuksen tulosten mukaan ryhmä, johon opettajaksi opiskeleva kuuluu, on yhteydessä siihen, kuinka aktiivisesti vastaaja seuraa kolmiportaisen tuen vaikuttavuutta. Varhaiskasvatuksen opettajaksi opiskelevat ovat seuranneet kaikista aktiivisimmin kolmiportaisen tuen vaikuttavuutta, toiseksi eniten tuen vaikuttavuutta ovat seuranneet erityisopettakaksi opiskelevat ja kolmanneksi eniten luokanopettajaksi opiskelevat. Aineenopettajaksi opiskelevat seuraavat vähiten tuen vaikuttavuutta. Tulokset ovat tilastollisesti merkitseviä. Syitä kolmiportaisen tuen seuraamattomuuteen selvitettiin ja suurin osa vastaajista mainitsi syyksi vähäisen työkokemuksen. Vastaajilla ei ole ollut mahdollista seurata tuen vaikuttavuutta sijaisuuksissa tai opetusharjoitteluissa. Tulosten mukaan myös suoritetut erityispedagogiikan opinnot ovat yhteydessä siihen, kuinka aktiivisesti vastaaja seuraa kolmiportaisen tuen vaikuttavuutta. Erityispedagogiikan opintoja suorittaneet seuraavat tilastollisesti merkitsevästi aktiivisemmin kolmiportaisen tuen vaikuttavuutta kuin ei erityispedagogiikan opintoja suorittaneet.
Tutkimuksen tulosten perusteella on aiheellista pohtia, antavatko opettajaopinnot kaikille opettajille samat työelämävalmiudet ja tietotaidon pedagogiseen arviointiin ja siihen liittyvään kolmiportaisen tuen vaikuttavuuden seuraamiseen. Tuen vaikuttavuuden seuraaminen tulee olla kaikkien opettajien vastuulla, koska se kuuluu osaksi kaikkien opettajien työtä. Lisää tietoa pedagogisesta arvioinnista tulee antaa tutkimuksen tulosten perusteella kaikille opettajaksi opiskeleville.
Tutkimus on toteutettu mixed methods tutkimuksena kvalitatiivisia ja kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä käyttäen. Kyselylomakkeen avoimia kysymyksiä on analysoitu aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä, jossa vastaukset ovat teemoiteltu. Laadullisissa analyyseissä selvitetään eri opettajaksi opiskelevien käsityksiä pedagogisesta arvioinnista sekä selvitetään, miksi eri opettajaksi opiskelevat eivät ole seuranneet kolmiportaisen tuen vaikuttavuutta. Kyselyn Likert-asteikollisia kysymyksiä on analysoitu joko esittämällä kuhunkin vastausvaihtoehtoon vastanneiden lukumäärän, prosenttiosuuden ja kuhunkin analyysiin liittyvän keskiluvun tai ristiintaulukoinneilla. Määrällisissä analyyseissä tutkitaan eri opettajaksi opiskelevien pedagogisen arvioinnin toteutusta sekä ryhmien, joihin opettajaksi opiskelevat kuuluvat, kokemuksia kolmiportaisen tuen vaikuttavuuden seuraamisesta. Lisäksi tutkitaan erityispedagogiikan opintojen yhteyttä kokemuksiin kolmiportaisen tuen vaikuttavuuden seuraamisesta.
Tulosten mukaan pedagoginen arviointi käsitetään moniulotteisena terminä. Luokanopettajaksi opiskelevat käsittävät eniten pedagogisen arvioinnin oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointina. Aineenopettajaksi opiskelevat käsittävät termin oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointina ja oppilaan tukemisena. Erityisopettajaksi ja varhaiskasvatuksen opettajaksi opiskelevat käsittävät pedagogisen arvioinnin eniten opettajan ammattitaidon arviointina. Vähiten pedagoginen arviointi käsitetään yhteistyönä. Osalle vastaajista pedagoginen arviointi on vieras käsite. Pedagogista arviointia ovat eniten toteuttaneet työssään varhaiskasvatuksen opettajaksi opiskelevat ja vähiten luokanopettajaopiskelijat.Tutkimuksen tulosten mukaan ryhmä, johon opettajaksi opiskeleva kuuluu, on yhteydessä siihen, kuinka aktiivisesti vastaaja seuraa kolmiportaisen tuen vaikuttavuutta. Varhaiskasvatuksen opettajaksi opiskelevat ovat seuranneet kaikista aktiivisimmin kolmiportaisen tuen vaikuttavuutta, toiseksi eniten tuen vaikuttavuutta ovat seuranneet erityisopettakaksi opiskelevat ja kolmanneksi eniten luokanopettajaksi opiskelevat. Aineenopettajaksi opiskelevat seuraavat vähiten tuen vaikuttavuutta. Tulokset ovat tilastollisesti merkitseviä. Syitä kolmiportaisen tuen seuraamattomuuteen selvitettiin ja suurin osa vastaajista mainitsi syyksi vähäisen työkokemuksen. Vastaajilla ei ole ollut mahdollista seurata tuen vaikuttavuutta sijaisuuksissa tai opetusharjoitteluissa. Tulosten mukaan myös suoritetut erityispedagogiikan opinnot ovat yhteydessä siihen, kuinka aktiivisesti vastaaja seuraa kolmiportaisen tuen vaikuttavuutta. Erityispedagogiikan opintoja suorittaneet seuraavat tilastollisesti merkitsevästi aktiivisemmin kolmiportaisen tuen vaikuttavuutta kuin ei erityispedagogiikan opintoja suorittaneet.
Tutkimuksen tulosten perusteella on aiheellista pohtia, antavatko opettajaopinnot kaikille opettajille samat työelämävalmiudet ja tietotaidon pedagogiseen arviointiin ja siihen liittyvään kolmiportaisen tuen vaikuttavuuden seuraamiseen. Tuen vaikuttavuuden seuraaminen tulee olla kaikkien opettajien vastuulla, koska se kuuluu osaksi kaikkien opettajien työtä. Lisää tietoa pedagogisesta arvioinnista tulee antaa tutkimuksen tulosten perusteella kaikille opettajaksi opiskeleville.