Suunnittelemattoman raskauden yhteys vanhempien elämänlaatuun raskauden aikana
Kössi, Jani (2024-04-06)
Suunnittelemattoman raskauden yhteys vanhempien elämänlaatuun raskauden aikana
(06.04.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024041517593
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024041517593
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää suunnittelemattoman raskauden yhteyttä vanhempien raskaudenaikaiseen elämänlaatuun.
Raskaana olevat naiset (n=211) ja heidän puolisonsa (n=154) rekrytointiin tutkimukseen äitiysneuvolan ensikäynnillä Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymässä 2016–2019. He vastasivat raskausviikoilla 12 ja 36 EuroHIS-8-elämänlaatumittariin. Osallistujat jaettiin kahteen ryhmään sen perusteella, oliko raskaus suunniteltu vai suunnittelematon.
Naisista 20 (9,5 %) ja puolisoista 16 (10,4 %) ilmoitti raskauden olevan suunnittelematon. Naisten osalta suunniteltu raskaus oli yhteydessä parempaan terveyteen liittyvään elämänlaatuun (b=0,29; 95 %:n LV 0,03–0,54, p=0,027) verrattuna suunnittelemattomaan raskauteen (3,9 ja 3,6 pistettä alku- ja 4,0 ja 3,7 pistettä loppuraskaudessa, vastaavasti). Tilastollisesti merkittävä eroavaisuus löytyi tyytyväisyydestä itseensä sekä ihmissuhteisiin. Elämänlaadun muutoksessa ei todettu merkittävää eroa ryhmien välillä raskauden edetessä. Puolisoiden osalta ei todettu merkitseviä eroja ryhmien välillä.
Suunnittelemattoman raskauden todettiin olevan yhteydessä naisten heikompaan elämänlaatuun läpi raskauden. Äitiysneuvolassa tulisi rutiinisti selvittää raskauden suunnitelmallisuus. Background: To investigate the impact of unintended pregnancy on the quality of life of pregnant women and their partners.
Methods: This study is a prospective follow-up study in the primary health care sector of the Satakunta region.
Pregnant women (n=211) and their partners (n=154) were recruited for the study during the first maternity clinic visit from 2016 to 2019. Participants responded to the EuroHIS-8 quality of life questionnaire at gestational weeks 12 and 36. Participants were divided into two groups based on whether the pregnancy was intended or unintended. Repeated measures models were used to estimate the associations.
Results: 20 (9.5%) women and 16 (10.4%) of the partners reported having an unintended pregnancy. Women who had an intended pregnancy reported higher quality of life (b=0.29; 95% CI 0.03–0.54, p=0.027) throughout the pregnancy compared to those with unintended pregnancy. For partners, we did not find any significant differences in quality of life during pregnancy between the groups.
Conclusions: Unintended pregnancy was associated with poorer quality of life throughout the pregnancy. We emphasize the importance to identify families with unintended pregnancies, which would enable comprehensive support for the entire family.
Raskaana olevat naiset (n=211) ja heidän puolisonsa (n=154) rekrytointiin tutkimukseen äitiysneuvolan ensikäynnillä Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymässä 2016–2019. He vastasivat raskausviikoilla 12 ja 36 EuroHIS-8-elämänlaatumittariin. Osallistujat jaettiin kahteen ryhmään sen perusteella, oliko raskaus suunniteltu vai suunnittelematon.
Naisista 20 (9,5 %) ja puolisoista 16 (10,4 %) ilmoitti raskauden olevan suunnittelematon. Naisten osalta suunniteltu raskaus oli yhteydessä parempaan terveyteen liittyvään elämänlaatuun (b=0,29; 95 %:n LV 0,03–0,54, p=0,027) verrattuna suunnittelemattomaan raskauteen (3,9 ja 3,6 pistettä alku- ja 4,0 ja 3,7 pistettä loppuraskaudessa, vastaavasti). Tilastollisesti merkittävä eroavaisuus löytyi tyytyväisyydestä itseensä sekä ihmissuhteisiin. Elämänlaadun muutoksessa ei todettu merkittävää eroa ryhmien välillä raskauden edetessä. Puolisoiden osalta ei todettu merkitseviä eroja ryhmien välillä.
Suunnittelemattoman raskauden todettiin olevan yhteydessä naisten heikompaan elämänlaatuun läpi raskauden. Äitiysneuvolassa tulisi rutiinisti selvittää raskauden suunnitelmallisuus.
Methods: This study is a prospective follow-up study in the primary health care sector of the Satakunta region.
Pregnant women (n=211) and their partners (n=154) were recruited for the study during the first maternity clinic visit from 2016 to 2019. Participants responded to the EuroHIS-8 quality of life questionnaire at gestational weeks 12 and 36. Participants were divided into two groups based on whether the pregnancy was intended or unintended. Repeated measures models were used to estimate the associations.
Results: 20 (9.5%) women and 16 (10.4%) of the partners reported having an unintended pregnancy. Women who had an intended pregnancy reported higher quality of life (b=0.29; 95% CI 0.03–0.54, p=0.027) throughout the pregnancy compared to those with unintended pregnancy. For partners, we did not find any significant differences in quality of life during pregnancy between the groups.
Conclusions: Unintended pregnancy was associated with poorer quality of life throughout the pregnancy. We emphasize the importance to identify families with unintended pregnancies, which would enable comprehensive support for the entire family.