Couplet care -hoitomallin vaikutus vanhempien ja ennenaikaisesti syntyneen lapsen väliseen läheisyyteen
Hovi, Anna (2024-04-10)
Couplet care -hoitomallin vaikutus vanhempien ja ennenaikaisesti syntyneen lapsen väliseen läheisyyteen
(10.04.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024041618166
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024041618166
Tiivistelmä
Lapsen ja vanhempien välisen varhaisen yhdessäolon ja ihokontaktin on todettu olevan monella tapaa tärkeää molempien osapuolien hyvinvoinnille. Tehohoitoa tarvitsevat vastasyntyneet joutuvat kuitenkin usein olemaan vanhemmistaan erossa. Perhehuoneiden käyttö ja perhekeskeiset hoitointerventiot ovat vähentäneet lapsen ja vanhempien välistä erossaoloa. Ne eivät kuitenkaan ole vielä pystyneet täysin mahdollistamaan yhdessäoloa lapsen ensimmäisinä elintunteina.
Varhaisen, ensimmäisinä elintunteina tapahtuvan yhdessäolon ja ihokontaktin mahdollistamiseksi on kehitetty Couplet care -hoitomalli, jossa äidin ja lapsen sairaanhoito tapahtuu yhteisessä huoneessa heti syntymästä lähtien lapsen kotiutumiseen saakka. Couplet care -hoitomalli on jo hyvin yleinen Suomessa. Couplet care on lisätty vastasyntyneiden teho-osastojen suunnittelun kansainväliseen suositukseen vuonna 2020. Sen vaikutuksia ei kuitenkaan vielä täysin tunneta.
Tässä syventävässä työssä tutkittiin Couplet care -hoitomallin vaikutusta lapsen ja vanhempien väliseen läheisyyteen. Tutkimuksen data on kerätty samassa sairaalassa ennen (Tyks U-sairaala vuosina 2018–2019) ja jälkeen (Tyks Majakkasairaala vuosina 2022–2023) Couplet care -hoitomallin käyttöönottoa (2/2022). Tietolähteenä käytettiin taustatietokyselykaavakkeita ja vanhempien täyttämiä läheisyyspäiväkirjoja ensimmäisten kahden elinviikon ajalta. Läheisyyttä kuvaavina muuttujina käytettiin lapsen kanssa samassa huoneessa vietetyn ajan, ihokontaktin ja sylissä pitämisen määriä. Tarkastelu tapahtui ensisijaisesti lapsen ja toissijaisesti vanhempien näkökulmasta.
Tutkimuksen merkittävimpänä tuloksina vanhempien läsnäolon määrä vuorokaudessa kaksinkertaistui lapsen ensimmäisinä viikkoina: keskiarvo nousi 10,8 tunnista 21,6 tuntiin vuorokaudessa (p <0,001). Lisäksi tutkimuksessa todettiin, että lapsi näki Couplet care -ryhmässä vanhempansa varhaisemmassa vaiheessa: lapsen ikä ensinäkemisen hetkellä laski keskiarvoltaan 18 minuutista 6 minuuttiin (p=0,04). Lapsi pääsi Couplet care -ryhmässä myös vertailuryhmää aiemmin ihokontaktiin vanhempiensa kanssa: ikä ensimmäisen ihokontaktin toteutuessa laski 40,1 tunnista 21,5 tuntiin (p=0,02). Couplet care -ryhmän osalta 44,4 prosentilla oli ihokontaktia ensimmäisen kahden tunnin sisällä syntymästä. Ihokontaktin määrä ensimmäisinä elinviikkoina ei muuttunut tilastollisesti merkitsevästi.
Voidaan siis todeta, että Couplet care -hoitomalli lisäsi sekä äitien että isien läsnäoloa osastolla. Couplet care -hoidon myötä vanhemmat näkivät lapsensa aiemmin ja lapset pääsivät ihokontaktiin vanhempiensa kanssa vertailuryhmää aiemmin. Couplet care -hoitomallin voidaan siis todeta olevan merkittävä lisä aiempaan perhekeskeisen hoidon malliin.
Varhaisen, ensimmäisinä elintunteina tapahtuvan yhdessäolon ja ihokontaktin mahdollistamiseksi on kehitetty Couplet care -hoitomalli, jossa äidin ja lapsen sairaanhoito tapahtuu yhteisessä huoneessa heti syntymästä lähtien lapsen kotiutumiseen saakka. Couplet care -hoitomalli on jo hyvin yleinen Suomessa. Couplet care on lisätty vastasyntyneiden teho-osastojen suunnittelun kansainväliseen suositukseen vuonna 2020. Sen vaikutuksia ei kuitenkaan vielä täysin tunneta.
Tässä syventävässä työssä tutkittiin Couplet care -hoitomallin vaikutusta lapsen ja vanhempien väliseen läheisyyteen. Tutkimuksen data on kerätty samassa sairaalassa ennen (Tyks U-sairaala vuosina 2018–2019) ja jälkeen (Tyks Majakkasairaala vuosina 2022–2023) Couplet care -hoitomallin käyttöönottoa (2/2022). Tietolähteenä käytettiin taustatietokyselykaavakkeita ja vanhempien täyttämiä läheisyyspäiväkirjoja ensimmäisten kahden elinviikon ajalta. Läheisyyttä kuvaavina muuttujina käytettiin lapsen kanssa samassa huoneessa vietetyn ajan, ihokontaktin ja sylissä pitämisen määriä. Tarkastelu tapahtui ensisijaisesti lapsen ja toissijaisesti vanhempien näkökulmasta.
Tutkimuksen merkittävimpänä tuloksina vanhempien läsnäolon määrä vuorokaudessa kaksinkertaistui lapsen ensimmäisinä viikkoina: keskiarvo nousi 10,8 tunnista 21,6 tuntiin vuorokaudessa (p <0,001). Lisäksi tutkimuksessa todettiin, että lapsi näki Couplet care -ryhmässä vanhempansa varhaisemmassa vaiheessa: lapsen ikä ensinäkemisen hetkellä laski keskiarvoltaan 18 minuutista 6 minuuttiin (p=0,04). Lapsi pääsi Couplet care -ryhmässä myös vertailuryhmää aiemmin ihokontaktiin vanhempiensa kanssa: ikä ensimmäisen ihokontaktin toteutuessa laski 40,1 tunnista 21,5 tuntiin (p=0,02). Couplet care -ryhmän osalta 44,4 prosentilla oli ihokontaktia ensimmäisen kahden tunnin sisällä syntymästä. Ihokontaktin määrä ensimmäisinä elinviikkoina ei muuttunut tilastollisesti merkitsevästi.
Voidaan siis todeta, että Couplet care -hoitomalli lisäsi sekä äitien että isien läsnäoloa osastolla. Couplet care -hoidon myötä vanhemmat näkivät lapsensa aiemmin ja lapset pääsivät ihokontaktiin vanhempiensa kanssa vertailuryhmää aiemmin. Couplet care -hoitomallin voidaan siis todeta olevan merkittävä lisä aiempaan perhekeskeisen hoidon malliin.