Uusperheissä asuvien lasten (7–13 v) hyvinvointi : Elämänlaadun ja osallisuuden näkökulma

Abstract

Uusperheet ovat nykyisin yhä tavallisempi perhemuoto, kun perinteiset lapsiperheet ovat moninaistuneet. Uusperheen muodostumisessa on monia ulottuvuuksia ja niihin liittyvät muutokset voivat vaikuttaa uusperheen lasten hyvinvointiin. Tässä tutkimuksessa uusperheen lasten hyvinvointia tarkastellaan lapsilähtöisesti heidän kokemustensa kautta. Tämän tutkimuksen tarkoitus on kuvata uusperheissä elävien lasten (7–13 v) elämänlaatua ja osallisuutta sekä niiden välisiä yhteyksiä. Tämä tutkimus on osa Stepping- tutkimusta. Stepping- tutkimus on osa Suomen Uusperheiden liiton kehittämishanketta, joka on aloitettu vuosina 2018–2021. Toiminnan yhtenä tavoitteena on tuottaa hyvinvointitietoa uusperheistä. Tutkimus toteutettiin poikkileikkaustutkimuksena. Aineisto kerättiin sähköisellä kyselyllä kevään 2022 ja syksyn 2023 aikana. Vastaajina oli 20 uusperheen lasta. Uusperheen lasten hyvinvointia arvioitiin Kid-KINDL elämänlaatumittarin 24-väittämällä sekä THL:n Osallisuusindikaattorin 10 väittämällä käyttäen 5-portaista Likert-asteikkoa. Lisäksi lapsilta kerättiin taustatietoja. Aineisto analysoitiin tilastollisesti IBM SPSS Statistic 29 ohjelmalla. Aineiston analyysissä käytettiin kuvailevaa tilastoanalyysia analysoimalla muuttujien keskiarvot, mediaanit sekä keskihajonnat. Ryhmien vertailussa käytettiin Kruskall- Wallsin testiä ja yksisuuntaista varianssia. Spearmanin korrelaatiotestillä tarkasteltiin elämänlaadun ja osallisuuden välisiä yhteyksiä. Uusperheen lapset (n=20) arvioivat elämänlaatunsa ja osallisuuden kokemuksensa yleisesti varsin hyväksi. Vahvin osa-alue elämänlaatu mittarissa oli koulunkäynti osa-alue ja vastaavasti heikoin itsetunto osa-alue. Osallisuusindikaattorin väittämissä oli myönteisiä vastauksia prosentuaalisesti enemmän jokaisessa väittämässä. Taustamuuttujien ja tutkimusmuuttujien välillä havaittiin kolme tilastollisesti merkitsevää poikkeavuutta. Iällä oli yhteys perhesuhteet ja koulunkäynti osa-alueisiin ja iällä uuden perheen muodostuessa oli yhteys perhesuhteet osa-alueeseen. Ikäryhmien välillä oli hieman vaihtelua keskiarvoissa. Osallisuudella ja jokaisen elämänlaatu summamuuttujan välillä oli positiivinen korrelaatio. Tilastollisesti merkitseviä korrelaatioita havaittiin osallisuuden ja psyykkisen hyvinvoinnin välillä (p-arvo ≤,001) sekä osallisuuden ja perhesuhteet osa-alueen välillä (p-arvo ,002). Heikoin positiivinen korrelaatio oli osallisuuden ja ystävät ja kaverisuhteet osa-alueen välillä. Tutkimus tuotti tietoa uusperheen lasten elämälaadun ja osallisuuden kokemuksista. Tulokset osoittavat positiivista suuntaa osallisuuden ja elämänlaadun välillä. Osallisuuden kokemuksen vaikutusta suhteessa elämänlaadun eri tekijöihin tulisi tunnistaa. Lisäksi uusperheen lasten ikäkauteen liittyviä ilmiöitä on tärkeä huomioida. Nämä asiat tulisi muistaa, kun kehitetään uusperheen lasten hyvinvointia tukevia sopivia kohtaamis-, ohjaus ja-työmenetelmiä.

Stepfamilies are at the present time an increasingly common family form, as traditional families with children have diversified. The formation of a stepfamily has many dimensions and the changes related to them can affect the well-being of the children in stepfamily. In this study, the well-being of the children of the stepfamily are examined from a child-oriented perspective through their experiences. The purpose of this study is to describe the quality of life and participation of children (7–13 years) living in stepfamilies and the connections between them. This study is part of the Stepping study. The Stepping study is part of the development project of the Stepfamily Association of Finland which was started in 2018–2021. One of the goals of the activity is to produce well-being information from stepfamilies. The study was carried out as a cross-sectional study. The data was collected using an electronic survey during spring 2022 and autumn 2023. The respondents were 20 children of a stepfamily. The well-being of the children of the stepfamily was assessed using the 24 items of the Kid-KINDL quality of life measure and the 10 items of the THL's Experiences of Social Inclusion Scale (ESIS) using a 5- point Likert scale. Additionally, background factors were collected from the children. The data was analyzed statistically with the IBM SPSS Statistic 29 program. Descriptive statistical analysis was used in the analysis of the data by analyzing the mean values, medians, and standard deviations of the variables. The comparison of the groups used Kruskall-Walls test and one-way variance. Spearman's correlation test was used to examine the connections between quality of life and participation. The children of the stepfamily (n=20) generally rated their quality of life and experience of participation as quite good. The strongest area of the quality-of-life measure was schooling, and the weakest area was self-esteem. In the items of the Experiences of Social Inclusion Scale there were percentage wise more positive answers in each statement. Three statistically significant deviations were observed between the background variables and the study variables. Age had a connection with the family relations and schooling subareas, and age at the formation of a stepfamily had a connection with the family relations subarea. There was a slight variation in the averages between the age groups. There was a positive correlation between participation and each sum variable of quality of life. Statistically significant correlations were observed between participation and psychological well-being (p-value ≤.001) and between participation and family relationships subareas (p-value .002). The weakest positive correlation was between participation and friend’s subarea. The research provided information about the quality of life and participation experiences of the children of the stepfamily. The results indicate a positive trend between participation and quality of life. The effect of the participation in relation to different factors of the quality of life should be identified. In addition, it is important to take into account the phenomena related to the age of the children in the stepfamily. These things should be remembered when developing appropriate meeting´s, guidance and work methods that support the well-being of the children of the stepfamily.