Difference in Investor Sentiment Between Green and Conventional Bond Markets : What does the difference reveal, and does it create investing opportunity? Can the investor sentiment better predict future movements of the conventional or green bond market?

Abstract

Individuals\u2019 feelings and the overall anxiety tend to translate into the investing decisions, which is why investor sentiment is a growing field of research. Multiple proxies quantifying the market distress exist and aid the empirical side of investigating how the financial markets are affected by the investor sentiment. The green investing has been the topic of discussion recently due to increasing demand from investors. The research related to investor sentiment is mainly focused on the equity markets and evidence related to green bond market is limited mainly due to green bonds being viewed as a new asset class, which has created a gap in literature that this thesis attempts to fill. The preface of this master\u2019s thesis is to further explore how investor sentiment affects the green bond market compared to conventional bond market and whether one over the other has better forecasting capabilities. Additionally, the difference in investor sentiment will be analysed in terms of what does it reveal. This allows to answer the question of whether green bond market provides investing opportunity compared to conventional bond market. The methodological side of the thesis entails two methods; the Granger causality test and DCC-GARCH model are constructed. The Granger causality test provides a comprehension as to whether the variables have forecasting capabilities. The DCC-GARCH model allows to see the magnitude of difference of the investor sentiment affecting the two bond markets using one model. From the Granger causality test, the most significant finding was the strongest causality and forecasting established in the green bond market occurred on the long- and short-time frame. This suggests that investor\u2019s obtaining an investing profile with short- and long-time frames in terms of strategy should favor green bond as an investment. Conversely most significant findings and forecasting capabilities for conventional bonds were found on the medium time frame. Additionally daily data provided evidence, that conventional bond market reacted negatively faster and more severely compared to green bond market. The DCC-GARCH model provided evidence that the green bond market provides most optimal investing opportunities on the longer-term time horizon, whereas the conventional bonds on the medium-term. This information can be useful for policy makers advocating green investments, asset managers, research unit in financial institutions as well as institutional investors.

Markkinatunnelman tutkimuksen haara kasvaa vuosittain johtuen siitä, että yksilöiden tunteet sekä yleinen ahdistuneisuus vaikuttaa sijoituspäätöksiin. Markkinatunnelmaa mittaavia indeksejä on olemassa, jotka puolestaan auttavat empiirisen puolen tarkastelua siihen liittyen, miten markkinatunnelma vaikuttaa rahoitusmarkkinoihin. Vihreä sijoittaminen on saanut paljon huomiota viime aikoina, johtuen sijoittajien luomasta kasvavasta kysynnästä. Tutkimus liittyen markkinatunnelmaan on keskittynyt osakemarkkinoihin ja vihreän joukkovelkakirjamarkkinan empiirinen tarkastelu on rajattua. Tätä rakoa empiriassa pro gradu -tutkielma pyrkii täyttämään. Pro gradu -tutkielman tavoite on tarkastella, miten markkinatunnelma vaikuttaa vihreään joukkovelkakirjamarkkinaan ja miten nämä tulokset eroavat verrattuna perinteiseen joukkovelkakirjamarkkinaan. Lisäksi tarkastelun kohteena on, miten hyvin markkinatunnelman ennustettavuus onnistuu molemmissa joukkovelkakirjamarkkinoissa ja onko näissä eroavaisuutta. Markkinatunnelman vaikutuksen eroa analysoidaan näkökulmasta; mitä mahdollinen eroavaisuus paljastaa. Tämän näkökulman myötä pystyy vastaamaan kysymykseen; luoko vihreä joukkovelkakirjamarkkina sijoitusmahdollisuuksia, mitä perinteinen joukkovelkakirjamarkkina ei pysty luomaan. Tutkielman metodologisessa osiossa käytetään kahta metodia Granger kausaalisuustestiä sekä DCC-GARCH mallia. Granger kausaalisuustestin myötä tarkastelun kohteena on muuttujien ennustamiskykyä. DCC-GARCH mallin avulla voidaan yhdistää kaksi joukkovelkakirjamarkkinaa yhteen malliin ja tarkastella, mikä on markkinatunnelman eroavaisuus. Granger kausaalisuustestin merkittävin löydös oli se, että vihreä joukkovelkakirjamarkkinan vahvin kausaalisuus sekä ennustettavuus oli havaittavissa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Tämä tulos puoltaa sitä, että sijoittajat, joilla on pitkä sekä lyhyt sijoitusaikahorisontti tulisi suosia vihreää joukkovelkakirjamarkkinaa sijoituskohteena. Puolestaan perinteinen joukkovelkakirjamarkkina sai merkitseviä tuloksia sekä ennustettavuus oli luotettavin keskipitkällä aikavälillä. Päivittäisen data tulokset heijastivat sitä, että perinteinen joukkovelkakirjamarkkina reagoi negatiivisesti nopeammin verrattuna vihreään joukkovelkakirjamarkkinaan. DCC-GARCH malli tuki Grangerin kausaalisuustestin löydöksiä siihen liittyen, että vihreä joukkovelkakirjamarkkinalla on optimaalisin sijoitusmahdollisuuksia pitkällä aikavälillä, kun taas perinteisellä joukkovelkakirjamarkkinalla vastaava on keskipitkällä. Edellä mainitut löydökset voivat olla hyödyllisiä päättäjille, jotka tukevat vihreitä sijoituksia, varainhoitajille, rahoituslaitoksien tutkimusosastolle ja instituutionaalisille sijoittajille.