Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja inkluusio media-alan organisaatiossa : Esihenkilöiden näkemyksiä ja kokemuksia koskien monimuotoisuutta, yhdenvertaisuutta ja inkluusiota toimituksellisessa työympäristössä
Härkki, Iida (2024-04-11)
Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja inkluusio media-alan organisaatiossa : Esihenkilöiden näkemyksiä ja kokemuksia koskien monimuotoisuutta, yhdenvertaisuutta ja inkluusiota toimituksellisessa työympäristössä
Härkki, Iida
(11.04.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024050326089
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024050326089
Tiivistelmä
Tutkimuksen aiheena on tutkia esihenkilöiden näkemyksiä ja kokemuksia monimuotoisuudesta,
yhdenvertaisuudesta ja inkluusiosta media-alan toimituksellisessa työympäristössä. Tutkimuksen
tarkoituksena on selvittää työyhteisön toimivuutta monimuotoisuuden, yhdenvertaisuuden ja
inkluusion näkökulmasta. Lisäksi nykytilan selvityksen jälkeen on tarkoitus havainnollistaa
kehitysideoita tulevaisuuteen tutkimuskäsitteiden näkökulmasta. Tutkimus on laadullinen eli
kvalitatiivinen tutkimus. Tutkimusmenetelmänä käytettiin teoriaohjaavaa aineistolähtöistä analyysiä ja
aineistona käytettiin tutkimushaastatteluiden avulla saatua litteroitua kirjallista materiaalia.
Haastateltavia tutkimukseen sain yhteensä kuusi kappaletta, jotka koostuivat toimituksen
esihenkilöstöstä. Litteroitu aineisto analysoitiin neljän pääteemaan mukaan, jotka olivat käsitteistön
ymmärrettävyys, toteutuminen/toteuttaminen omassa yksikössä, toteutumisen ongelmat/haasteet sekä
kehitys-/ parannusehdotukset ja tulevaisuuden näkymät. Lopuksi annetaan toimitukselle suositukset
jatkotoimenpiteille tutkimusanalyysin perusteella.
Tutkimuskäsitteistö ymmärrettiin esihenkilöiden toimesta hyvin vaihtelevasti. Osa oli teemoista
selkeästi enemmän tietoisia henkilökohtaisen kiinnostuksen kautta kuin toiset. Kuitenkin kaikki
haastatteluihin osallistuneet esihenkilöt saivat haastattelun aikana ymmärrystä käsitteistöstä, vaikka
tietämys ennen haastattelua olisi ollut heikkoa. Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja inkluusio nähtiin
avainasemassa sekä työntekijöiden työssä viihtyvyyden että organisaation kilpailukyvyn kannalta.
Lisäksi kirjoittavan median on tärkeä ottaa huomioon ympäröivän yhteiskunnan monimuotoisuus
tuotoksissaan, jotta toimitus on kykeneväinen palvelemaan koko Suomen kansaa. Otettaessa
monimuotoisuus huomioon kirjoitettavissa lopputuotteissa, heijastuu tämän huomioiminen väistämättä
myös työyhteisön toimintaan. Kuitenkin nykyisellä resurssilla pystytään huomioimaan
monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja inkluusio vain tiettyyn pisteeseen asti.
Toimituksen suurimpana haasteena monimuotoisuuden näkökulmasta nähdään työyhteisön liika
yhdenmukaisuus. Esihenkilöt kuvaavat työyhteisöään hyvin valkoisena ja keskiluokkaisena, missä on
pieni vaihtuvuus henkilöstön välillä. Ehdottomana kehityskohteena nähdään myös viestinnän
parantaminen monimuotoisuus-, yhdenvertaisuus- ja inkluusioasioita, johon organisaation johdolla on
suuri merkitys. Kokoavasti haastatteluiden perusteella voidaan todeta, että monimuotoisuuden,
yhdenvertaisuuden ja inkluusion osalta riittää vielä kehitettävää toimituksessa. Vaikka näitä teemoja
on jo pohdittu jonkin verran työyhteisössä, tietoisuuden lisäämistä kaivataan edelleen lisää
konkreettisten toimien tueksi.
yhdenvertaisuudesta ja inkluusiosta media-alan toimituksellisessa työympäristössä. Tutkimuksen
tarkoituksena on selvittää työyhteisön toimivuutta monimuotoisuuden, yhdenvertaisuuden ja
inkluusion näkökulmasta. Lisäksi nykytilan selvityksen jälkeen on tarkoitus havainnollistaa
kehitysideoita tulevaisuuteen tutkimuskäsitteiden näkökulmasta. Tutkimus on laadullinen eli
kvalitatiivinen tutkimus. Tutkimusmenetelmänä käytettiin teoriaohjaavaa aineistolähtöistä analyysiä ja
aineistona käytettiin tutkimushaastatteluiden avulla saatua litteroitua kirjallista materiaalia.
Haastateltavia tutkimukseen sain yhteensä kuusi kappaletta, jotka koostuivat toimituksen
esihenkilöstöstä. Litteroitu aineisto analysoitiin neljän pääteemaan mukaan, jotka olivat käsitteistön
ymmärrettävyys, toteutuminen/toteuttaminen omassa yksikössä, toteutumisen ongelmat/haasteet sekä
kehitys-/ parannusehdotukset ja tulevaisuuden näkymät. Lopuksi annetaan toimitukselle suositukset
jatkotoimenpiteille tutkimusanalyysin perusteella.
Tutkimuskäsitteistö ymmärrettiin esihenkilöiden toimesta hyvin vaihtelevasti. Osa oli teemoista
selkeästi enemmän tietoisia henkilökohtaisen kiinnostuksen kautta kuin toiset. Kuitenkin kaikki
haastatteluihin osallistuneet esihenkilöt saivat haastattelun aikana ymmärrystä käsitteistöstä, vaikka
tietämys ennen haastattelua olisi ollut heikkoa. Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja inkluusio nähtiin
avainasemassa sekä työntekijöiden työssä viihtyvyyden että organisaation kilpailukyvyn kannalta.
Lisäksi kirjoittavan median on tärkeä ottaa huomioon ympäröivän yhteiskunnan monimuotoisuus
tuotoksissaan, jotta toimitus on kykeneväinen palvelemaan koko Suomen kansaa. Otettaessa
monimuotoisuus huomioon kirjoitettavissa lopputuotteissa, heijastuu tämän huomioiminen väistämättä
myös työyhteisön toimintaan. Kuitenkin nykyisellä resurssilla pystytään huomioimaan
monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja inkluusio vain tiettyyn pisteeseen asti.
Toimituksen suurimpana haasteena monimuotoisuuden näkökulmasta nähdään työyhteisön liika
yhdenmukaisuus. Esihenkilöt kuvaavat työyhteisöään hyvin valkoisena ja keskiluokkaisena, missä on
pieni vaihtuvuus henkilöstön välillä. Ehdottomana kehityskohteena nähdään myös viestinnän
parantaminen monimuotoisuus-, yhdenvertaisuus- ja inkluusioasioita, johon organisaation johdolla on
suuri merkitys. Kokoavasti haastatteluiden perusteella voidaan todeta, että monimuotoisuuden,
yhdenvertaisuuden ja inkluusion osalta riittää vielä kehitettävää toimituksessa. Vaikka näitä teemoja
on jo pohdittu jonkin verran työyhteisössä, tietoisuuden lisäämistä kaivataan edelleen lisää
konkreettisten toimien tueksi.