Tuulivoiman kannatus Saaristomerellä : Luontosuhde, maisema-arvot ja saaristomerisuhde mielipiteiden taustalla
Kollanen, Petra (2024-04-04)
Tuulivoiman kannatus Saaristomerellä : Luontosuhde, maisema-arvot ja saaristomerisuhde mielipiteiden taustalla
Kollanen, Petra
(04.04.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024042321220
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024042321220
Tiivistelmä
Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi Suomessa on tavoitteena muodostaa yli puolet energialähteistä uusiutuvista varoista vuoteen 2030 mennessä. Tämän takia uusia tuulivoimaloita suunnitellaan jatkuvasti uusiin kohteisiin. Suomen lounaisrannikolla sijaitseva Saaristomeri voisi olla yksi mahdollinen kohde uusille tuulivoimaloille. Suuret voimalat herättävät kuitenkin paljon mielipiteitä ja ne nähdään usein arvokkaan maiseman pilaajina. Voimaloiden suunnittelussa olisi tärkeää kuulla myös paikallisten huolia sekä näkemyksiä yleisen kannatuksen kasvattamiseksi. Uusiutuvien energialähteiden käyttöönoton mielipiteisiin on todettu vaikuttavan sekä kontekstisidonnaiset arvot että luontosuhde. Tässä tutkimuksessa tavoitteena oli tarkastella paikallisten, matkailijoiden sekä vapaa-ajan kävijöiden luontosuhdetta, heidän näkemyksiään Saaristomeren tärkeistä maisema-arvoista sekä ajatuksiaan tuulivoiman kehittämisestä Saaristomerellä. Tavoitteena oli selvittää, miten vastaajien saaristomerisuhde, luontosuhde ja heidän kokemat tärkeät Saaristomeren maisema-arvot vaikuttavat tuulivoiman kehityksen kannatukseen tai sen vastustamiseen Saaristomerellä.
Tutkimuksen aineistona käytettiin kesällä 2022 Turun yliopiston Maantieteen ja geologian laitoksen tutkijoiden keräämää Maisema-arvot Saaristomerellä -kyselyaineistoa. Kyselystä otettiin tarkasteltavaksi kaksi avointa kysymystä koetuista maisema-arvoista sekä mielipiteistä tuulivoiman kehittämistä kohtaan. Näistä saadut vastaukset luokiteltiin sisällönanalyysillä omiin kuvaaviin luokkiin. Luontosuhdetta mitattiin 14 eri väittämän vastausten perusteella. Näistä vastauksista laskettiin NEP-luku, jolla vastaajat jaettiin kolmeen eri NEP-ryhmään, jotka kuvasivat vastaajien luontosuhdetta. Vastaajien jakautumista eri avointen vastausten luokkiin verrattiin erinäisiin sosiodemografisiin muuttujiin Khiin neliö -testillä. Maisema-arvojen, luontosuhteen sekä saaristomerisuhteen vaikutusta mielipiteisiin tuulivoiman kehittämisestä Saaristomerellä testattiin logistisella regressioanalyysilla.
Vastaajat olivat luontosuhteeltaan vahvemmin biosentrisen maailmankuvan omaavia, mutta vaihtelua kuitenkin esiintyi. Naiset ja nuoret työikäiset omasivat useammin biosentrisen maailmankuvan. Maisema-arvoissa isoin osa vastaajista mainitsi kauniin merimaiseman sekä luonnontilaisuuden ja erämaisuuden. Suurin osa vastaajista kannatti tuulivoiman kehitystä Saaristomerellä, kunhan se ei haittaisi liikaa ympäristöä ja maisemia. Kuitenkin biosentrisen maailmankuvan omaavat ennusti todennäköisemmin myönteistä näkemystä tuulivoimaa kohtaan kuin antroposentrisen maailmankuvan omaavat henkilöt. Lisäksi paikalliset olivat vapaa-ajan kävijöitä todennäköisemmin tuulivoiman kannalla. Maisema-arvoista ainoastaan ulkoilumahdollisuudet oli ennustava tekijä tuulivoiman kannatukselle.
Läheisellä luontosuhteella on myönteinen vaikutus tuulivoiman kannatukseen myös alueella, joka nähdään arvokkaana sen luonnontilaisten maisemien takia. Maisema-arvoilla oli merkitystä tuulivoiman vastustukseen silloin, kun se nähtiin olevan mahdoton liittää omiin arvoihin alueella. Vapaa-ajan kävijänä ja matkailijana alueella käynti perustuu todennäköisemmin luonnontilaisuuden ja hiljaisuuden arvostamiseen, kun taas paikallinen arvostaa muitakin asioita asuinalueellaan. Tarkoin suunniteltuna tuulivoimalat voitaisiin hyväksyä Saaristomerelle etenkin paikallisten näkökulmasta. Kannatuksen säilyttämiseksi päättäjien tulisi suunnittelussa osallistaa paikallisia ja tiedottaa avoimesti muutoksen vaikutuksista sekä merkityksestä.
Tutkimuksen aineistona käytettiin kesällä 2022 Turun yliopiston Maantieteen ja geologian laitoksen tutkijoiden keräämää Maisema-arvot Saaristomerellä -kyselyaineistoa. Kyselystä otettiin tarkasteltavaksi kaksi avointa kysymystä koetuista maisema-arvoista sekä mielipiteistä tuulivoiman kehittämistä kohtaan. Näistä saadut vastaukset luokiteltiin sisällönanalyysillä omiin kuvaaviin luokkiin. Luontosuhdetta mitattiin 14 eri väittämän vastausten perusteella. Näistä vastauksista laskettiin NEP-luku, jolla vastaajat jaettiin kolmeen eri NEP-ryhmään, jotka kuvasivat vastaajien luontosuhdetta. Vastaajien jakautumista eri avointen vastausten luokkiin verrattiin erinäisiin sosiodemografisiin muuttujiin Khiin neliö -testillä. Maisema-arvojen, luontosuhteen sekä saaristomerisuhteen vaikutusta mielipiteisiin tuulivoiman kehittämisestä Saaristomerellä testattiin logistisella regressioanalyysilla.
Vastaajat olivat luontosuhteeltaan vahvemmin biosentrisen maailmankuvan omaavia, mutta vaihtelua kuitenkin esiintyi. Naiset ja nuoret työikäiset omasivat useammin biosentrisen maailmankuvan. Maisema-arvoissa isoin osa vastaajista mainitsi kauniin merimaiseman sekä luonnontilaisuuden ja erämaisuuden. Suurin osa vastaajista kannatti tuulivoiman kehitystä Saaristomerellä, kunhan se ei haittaisi liikaa ympäristöä ja maisemia. Kuitenkin biosentrisen maailmankuvan omaavat ennusti todennäköisemmin myönteistä näkemystä tuulivoimaa kohtaan kuin antroposentrisen maailmankuvan omaavat henkilöt. Lisäksi paikalliset olivat vapaa-ajan kävijöitä todennäköisemmin tuulivoiman kannalla. Maisema-arvoista ainoastaan ulkoilumahdollisuudet oli ennustava tekijä tuulivoiman kannatukselle.
Läheisellä luontosuhteella on myönteinen vaikutus tuulivoiman kannatukseen myös alueella, joka nähdään arvokkaana sen luonnontilaisten maisemien takia. Maisema-arvoilla oli merkitystä tuulivoiman vastustukseen silloin, kun se nähtiin olevan mahdoton liittää omiin arvoihin alueella. Vapaa-ajan kävijänä ja matkailijana alueella käynti perustuu todennäköisemmin luonnontilaisuuden ja hiljaisuuden arvostamiseen, kun taas paikallinen arvostaa muitakin asioita asuinalueellaan. Tarkoin suunniteltuna tuulivoimalat voitaisiin hyväksyä Saaristomerelle etenkin paikallisten näkökulmasta. Kannatuksen säilyttämiseksi päättäjien tulisi suunnittelussa osallistaa paikallisia ja tiedottaa avoimesti muutoksen vaikutuksista sekä merkityksestä.