”Sellainen rooli, mistä muutama perhepäivähoitaja sanoikin: eli nappaan kirsikat kakun päältä.” : Laadullinen tutkimus varhaiskasvatuksen erityisopettajan työnkuvista perhepäivähoidossa ja yksityisissä varhaiskasvatuspalveluissa narratiivisen positioanalyysin keinoin
Lehikoinen, Anna (2024-04-23)
”Sellainen rooli, mistä muutama perhepäivähoitaja sanoikin: eli nappaan kirsikat kakun päältä.” : Laadullinen tutkimus varhaiskasvatuksen erityisopettajan työnkuvista perhepäivähoidossa ja yksityisissä varhaiskasvatuspalveluissa narratiivisen positioanalyysin keinoin
(23.04.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024060342784
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024060342784
Tiivistelmä
Tässä kasvatustieteiden pro gradu -tutkielmassa on tarkoituksena tarkastella varhaiskasvatuksen erityisopettajan työnkuvaa perhepäivähoidossa sekä yksityisissä varhaiskasvatuspalveluissa. Tutkielma on ajankohtainen varhaiskasvatusta koskevan Laki varhaiskasvatuslain muutoksesta (1183/2021) jälkeisessä ajassa, jolloin aihetta ei ole vielä perinteisen kunnallisen päiväkotitoiminnan lisäksi tutkittu aikaisemmin.
Tutkimuksen aineistot ovat kerätty pääministeri Sanna Marinin hallituksen (Valtioneuvosto, 2019; https://okm.fi/laatuohjelmat) vuosina 2022–2023 toteutetun Oikeus oppia -kehittämisohjelman rahoittamasta Tue mua -hankkeesta sekä Heiskasen ja kumppaneiden (2021) tuen selvityksestä. Tue mua -hankkeessa aineistonkeruu tapahtui konsultoivan varhaiskasvatuksen erityisopettajan haastatteluna sekä perhepäivähoitajille kohdennetulla Webropol-kyselyllä. Heiskasen ja kumppaneiden (2021) selvityksen aineistosta analysoitiin varhaiskasvatuksen erityisopettajien vastauksia kyselyaineistosta.
Tutkimus on toteutettu laadullisena tapaustutkimuksena sekä analysoitu käyttäen narratiivista positioanalyysiä. Harré & van Langenhoven (1999) sekä McVee ym., (2011) positioanalyysin triadia hyödynnettiin analysoitaessa varhaiskasvatuksen erityisopettajan positiota sekä työnkuvaa. Varhaiskasvatuksen erityisopettajan positioita suhteessa perhepäivähoitoon sekä yksityiseen varhaiskasvatukseen tutkittiin vastaajien kertomuksista narratiivisen kategorisoinnin avulla.
Tutkimuksessa perhepäivähoidossa työskentelevän varhaiskasvatuksen erityisopettajan työnkuva rakentui neljästä positiosta: Yhteistyön tekijä ja tukija, Perhepäivähoidon kehittäjä, Lapsen tuen toteuttaja sekä Vierailija. Positiot eivät painottuneet yksittäiseen työnkuvan osaan, toisin kuin tutkija hypoteesissa. Yksityisissä varhaiskasvatuspalveluissa varhaiskasvatuksen erityisopettajan työnkuva rakentui kolmesta positiosta: Palvelusetelikirjan alaisuudesta, Konsultoivasta suhteesta, sekä Lapsen tuen irrallisuudesta. Työnkuva rakentui vastaajien kertomuksissa epäselkeästi, kuten tutkija oli hypoteesissaan olettanut. Varhaiskasvatuksen erityisopettajan positio lapsen tuen toteuttamisessa oli irrallinen ja painottui konsultaatioon sekä tuen arviointiin ja suunniteluun, ilman erityisopetusta. Tutkimuslöydökset olivat yhdensuuntaisia aikaisempien tutkimustulosten kanssa (Pihlaja & Neitola 2017; Eskelinen & Hjelt 2017).
Tutkimuksen tulosten perusteella tutkija esittää kehitysehdotuksen, jonka mukaan kuntien tulee yhä tietoisemmin kehittää perhepäivähoidossa sekä yksityisissä varhaiskasvatuspalveluissa tehtävää varhaiskasvatuksen erityisopettajan työtä, jolla tuetaan näiden palveluiden varhaiserityiskasvatusta. Lisäksi kuntien tulisi pyrkiä varmistamaan lapsen oikeus riittävään varhaiskasvatuksen erityisopettajan resurssiin, henkilöstön erityispedagogisen osaamisen lisäämiseen sekä varmistaa lapselle annettavan tuen oikea-aikainen, oikein kohdennettu ja suunnitelmallinen tuki läpi varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen.
Tutkimuksen aineistot ovat kerätty pääministeri Sanna Marinin hallituksen (Valtioneuvosto, 2019; https://okm.fi/laatuohjelmat) vuosina 2022–2023 toteutetun Oikeus oppia -kehittämisohjelman rahoittamasta Tue mua -hankkeesta sekä Heiskasen ja kumppaneiden (2021) tuen selvityksestä. Tue mua -hankkeessa aineistonkeruu tapahtui konsultoivan varhaiskasvatuksen erityisopettajan haastatteluna sekä perhepäivähoitajille kohdennetulla Webropol-kyselyllä. Heiskasen ja kumppaneiden (2021) selvityksen aineistosta analysoitiin varhaiskasvatuksen erityisopettajien vastauksia kyselyaineistosta.
Tutkimus on toteutettu laadullisena tapaustutkimuksena sekä analysoitu käyttäen narratiivista positioanalyysiä. Harré & van Langenhoven (1999) sekä McVee ym., (2011) positioanalyysin triadia hyödynnettiin analysoitaessa varhaiskasvatuksen erityisopettajan positiota sekä työnkuvaa. Varhaiskasvatuksen erityisopettajan positioita suhteessa perhepäivähoitoon sekä yksityiseen varhaiskasvatukseen tutkittiin vastaajien kertomuksista narratiivisen kategorisoinnin avulla.
Tutkimuksessa perhepäivähoidossa työskentelevän varhaiskasvatuksen erityisopettajan työnkuva rakentui neljästä positiosta: Yhteistyön tekijä ja tukija, Perhepäivähoidon kehittäjä, Lapsen tuen toteuttaja sekä Vierailija. Positiot eivät painottuneet yksittäiseen työnkuvan osaan, toisin kuin tutkija hypoteesissa. Yksityisissä varhaiskasvatuspalveluissa varhaiskasvatuksen erityisopettajan työnkuva rakentui kolmesta positiosta: Palvelusetelikirjan alaisuudesta, Konsultoivasta suhteesta, sekä Lapsen tuen irrallisuudesta. Työnkuva rakentui vastaajien kertomuksissa epäselkeästi, kuten tutkija oli hypoteesissaan olettanut. Varhaiskasvatuksen erityisopettajan positio lapsen tuen toteuttamisessa oli irrallinen ja painottui konsultaatioon sekä tuen arviointiin ja suunniteluun, ilman erityisopetusta. Tutkimuslöydökset olivat yhdensuuntaisia aikaisempien tutkimustulosten kanssa (Pihlaja & Neitola 2017; Eskelinen & Hjelt 2017).
Tutkimuksen tulosten perusteella tutkija esittää kehitysehdotuksen, jonka mukaan kuntien tulee yhä tietoisemmin kehittää perhepäivähoidossa sekä yksityisissä varhaiskasvatuspalveluissa tehtävää varhaiskasvatuksen erityisopettajan työtä, jolla tuetaan näiden palveluiden varhaiserityiskasvatusta. Lisäksi kuntien tulisi pyrkiä varmistamaan lapsen oikeus riittävään varhaiskasvatuksen erityisopettajan resurssiin, henkilöstön erityispedagogisen osaamisen lisäämiseen sekä varmistaa lapselle annettavan tuen oikea-aikainen, oikein kohdennettu ja suunnitelmallinen tuki läpi varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen.