Köyhyys, heikko ruokaturva ja lasten aliravitsemus Nigerian alueilla 2018-2019
Kemppainen, Emmi (2024-04-08)
Köyhyys, heikko ruokaturva ja lasten aliravitsemus Nigerian alueilla 2018-2019
Kemppainen, Emmi
(08.04.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024052436737
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024052436737
Tiivistelmä
Ruokaturvan vaarantuminen on suuri ongelma kehittyvissä maissa. Ruokaturvan vaarantumisen
seurauksena myös nälkä, aliravitsemus ja yleiset muut terveysongelmat voivat lisääntyä. Yleensä
näiden syiden taustalla kehittyvissä maissa on niin kutsuttu köyhyyden kierre. Tämän pro gradu -
tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten erilaiset köyhyyden kierteeseen liittyvät osatekijät
vaikuttavat Nigerian kotitalouksien ruokaturvaan sekä alle 5-vuotiaiden lasten aliravitsemukseen
alueellisesti. Tässä tutkielmassa tutkittiin lyhytkasvuisuutta ja pienipainoisuutta ruokaturvan
vaarantumisen seurausvaikutuksena maantieteellisessä kontekstissa.
Ensimmäisenä aineistona tässä tutkielmassa käytettiin Nigerian Tilastokeskuksen ja Maailmanpankin
kanssa kansainvälisenä yhteistyönä toteutetun nigerialaisille suunnatun kotitalouskyselyn tuloksia.
Toisena aineistona käytössä oli vuoden 2020 Maailmanlaajuisen ruokakriisiraportin karttakuva vuoden
2019 ruokaturvan tilanteesta sekä Nigerian Väestö- ja terveystutkimuksen karttakuvat
lyhytkasvuisuuden ja pienipainoisuuden jakautumisesta Nigeriassa vuodelta 2018. Tutkielmassani
tarkasteltiin kotitalouskyselyssä tuotetun aineiston perusteella köyhyyden kierteeseen johtavien
tekijöiden jakautumista Nigeriassa. Tarkasteluun valittiin monipuolisesti köyhyyden kierrettä kuvaavia
tekijöitä. Menetelmänä käytettiin kuvailevaa tilastoanalyysiä ja kartta-analyysia. Kuvailevan
tilastoanalyysin avulla tutkittiin kotitalouskyselystä saatujen köyhyyttä selittävien osatekijöiden
alueellisia jakaumia ja verrattiin niitä analysoituihin lyhytkasvuisuuden, pienipainoisuuden ja
ruokaturvan karttoihin.
Tuloksista voidaan todeta, että käytettävissä olevan aineiston perusteella suurin osa köyhyyden
kierteen tekijöistä näyttäisi olevan yhteydessä ruokaturvan ja sen seurauksena lyhytkasvuisuuden ja
pienipainoisuuden alueelliseen jakautumiseen Nigeriassa, eli nämä tekijät saattavat selittää
ruokaturvan tasoa ja erilaisten aliravitsemuksen muotoja. Yksi merkittävä ristiriita oli kuitenkin siinä,
että kartta-analyysien perusteella aliravitsemus eri muodoissaan jakautui alueellisesti toisin kuin
alueellinen ruokaturva kotitalouskyselyn perusteella. Ruokaturvattomuutta koettiin kotitalouskyselyn
mukaan eniten alueilla, joissa on pienin kriisi lyhytkasvuisuuden ja pienipainoisuuden suhteen. Maan
pohjoisosissa, erityisesti koillisessa, on karttojen mukaan heikoin tilanne aliravitsemuksen ja
ruokaturvan suhteen ja tutkielman tulokset pääasiallisesti tukevat tätä tietoa, koska kotitalouskyselyssä
ilmenneissä vastauksissa suurimmat haasteet eri tekijöiden suhteen painottuivat myös maan
pohjoisosiin, erityisesti koilliseen. Tutkielman tuloksiin voi vaikuttaa moni muukin asia, eikä tuloksia
voida esittää selkeänä kausaalisuhteena. Olisi hyvä tutkia aihetta tulevaisuudessa myös muilla
aineistoilla ja menetelmillä. Food insecurity is a significant problem in developing countries. As a consequence of food insecurity,
issues such as hunger, malnutrition and other general health concerns can also increase. Typically,
underlying these factors in developing countries is what is commonly referred to as the poverty cycle.
The aim of this master’s thesis was to explore how various factors associated with the poverty cycle
affect food security and malnutrition among children under the age of 5 in Nigeria across different
regions. Thus, this study investigated stunting and wasting as outcomes of food security within a
geographical context.
The first data for this thesis is from a household survey made in Nigeria as part of international
collaboration with the Nigerian National Bureau of Statistics and the World Bank. The other source of
data consisted of the map on food security from the Global Report on Food Crises 2020 and maps
from the Demographic and Health Survey illustrating the distribution of stunting and wasting in
Nigeria in 2018. This study examined the distribution of factors contributing to the cycle of poverty in
Nigeria based on the data generated from the household survey. Factors were selected for analysis to
comprehensively represent various components of the poverty cycle. Descriptive statistical analysis
and map analysis were used as methods. Descriptive statistical analysis was used to examine the
regional distributions of factors explaining poverty obtained from the household survey and compared
them to the analysed maps of stunting, wasting and food security in Nigeria.
The results indicate that most factors of the poverty cycle may be correlated with the regional
distribution of stunting, wasting and food security in Nigeria, suggesting causal relationships between
these components and different forms of malnutrition and food security. One notable inconsistency
was observed in how the distribution of different forms of malnutrition in the maps presented in the
thesis diverged from the responses obtained regarding food security. Food insecurity was reported to
be highest in areas with the least crisis concerning stunting and wasting. The northern parts of the
country, particularly the northeast, exhibit the weakest situation regarding malnutrition and food
security, and the results of the study may clarify this situation, since the household survey resposes
revealed that the greatest challenges regarding the various factors related to poverty were also
concentrated in the northern parts of the country, particularly in the North East. The results of the
study can be influenced by many other factors and the results cannot be presented as a clear causal
relationship. It would be beneficial to investigate the topic in the future using different data and
methods as well.
seurauksena myös nälkä, aliravitsemus ja yleiset muut terveysongelmat voivat lisääntyä. Yleensä
näiden syiden taustalla kehittyvissä maissa on niin kutsuttu köyhyyden kierre. Tämän pro gradu -
tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten erilaiset köyhyyden kierteeseen liittyvät osatekijät
vaikuttavat Nigerian kotitalouksien ruokaturvaan sekä alle 5-vuotiaiden lasten aliravitsemukseen
alueellisesti. Tässä tutkielmassa tutkittiin lyhytkasvuisuutta ja pienipainoisuutta ruokaturvan
vaarantumisen seurausvaikutuksena maantieteellisessä kontekstissa.
Ensimmäisenä aineistona tässä tutkielmassa käytettiin Nigerian Tilastokeskuksen ja Maailmanpankin
kanssa kansainvälisenä yhteistyönä toteutetun nigerialaisille suunnatun kotitalouskyselyn tuloksia.
Toisena aineistona käytössä oli vuoden 2020 Maailmanlaajuisen ruokakriisiraportin karttakuva vuoden
2019 ruokaturvan tilanteesta sekä Nigerian Väestö- ja terveystutkimuksen karttakuvat
lyhytkasvuisuuden ja pienipainoisuuden jakautumisesta Nigeriassa vuodelta 2018. Tutkielmassani
tarkasteltiin kotitalouskyselyssä tuotetun aineiston perusteella köyhyyden kierteeseen johtavien
tekijöiden jakautumista Nigeriassa. Tarkasteluun valittiin monipuolisesti köyhyyden kierrettä kuvaavia
tekijöitä. Menetelmänä käytettiin kuvailevaa tilastoanalyysiä ja kartta-analyysia. Kuvailevan
tilastoanalyysin avulla tutkittiin kotitalouskyselystä saatujen köyhyyttä selittävien osatekijöiden
alueellisia jakaumia ja verrattiin niitä analysoituihin lyhytkasvuisuuden, pienipainoisuuden ja
ruokaturvan karttoihin.
Tuloksista voidaan todeta, että käytettävissä olevan aineiston perusteella suurin osa köyhyyden
kierteen tekijöistä näyttäisi olevan yhteydessä ruokaturvan ja sen seurauksena lyhytkasvuisuuden ja
pienipainoisuuden alueelliseen jakautumiseen Nigeriassa, eli nämä tekijät saattavat selittää
ruokaturvan tasoa ja erilaisten aliravitsemuksen muotoja. Yksi merkittävä ristiriita oli kuitenkin siinä,
että kartta-analyysien perusteella aliravitsemus eri muodoissaan jakautui alueellisesti toisin kuin
alueellinen ruokaturva kotitalouskyselyn perusteella. Ruokaturvattomuutta koettiin kotitalouskyselyn
mukaan eniten alueilla, joissa on pienin kriisi lyhytkasvuisuuden ja pienipainoisuuden suhteen. Maan
pohjoisosissa, erityisesti koillisessa, on karttojen mukaan heikoin tilanne aliravitsemuksen ja
ruokaturvan suhteen ja tutkielman tulokset pääasiallisesti tukevat tätä tietoa, koska kotitalouskyselyssä
ilmenneissä vastauksissa suurimmat haasteet eri tekijöiden suhteen painottuivat myös maan
pohjoisosiin, erityisesti koilliseen. Tutkielman tuloksiin voi vaikuttaa moni muukin asia, eikä tuloksia
voida esittää selkeänä kausaalisuhteena. Olisi hyvä tutkia aihetta tulevaisuudessa myös muilla
aineistoilla ja menetelmillä.
issues such as hunger, malnutrition and other general health concerns can also increase. Typically,
underlying these factors in developing countries is what is commonly referred to as the poverty cycle.
The aim of this master’s thesis was to explore how various factors associated with the poverty cycle
affect food security and malnutrition among children under the age of 5 in Nigeria across different
regions. Thus, this study investigated stunting and wasting as outcomes of food security within a
geographical context.
The first data for this thesis is from a household survey made in Nigeria as part of international
collaboration with the Nigerian National Bureau of Statistics and the World Bank. The other source of
data consisted of the map on food security from the Global Report on Food Crises 2020 and maps
from the Demographic and Health Survey illustrating the distribution of stunting and wasting in
Nigeria in 2018. This study examined the distribution of factors contributing to the cycle of poverty in
Nigeria based on the data generated from the household survey. Factors were selected for analysis to
comprehensively represent various components of the poverty cycle. Descriptive statistical analysis
and map analysis were used as methods. Descriptive statistical analysis was used to examine the
regional distributions of factors explaining poverty obtained from the household survey and compared
them to the analysed maps of stunting, wasting and food security in Nigeria.
The results indicate that most factors of the poverty cycle may be correlated with the regional
distribution of stunting, wasting and food security in Nigeria, suggesting causal relationships between
these components and different forms of malnutrition and food security. One notable inconsistency
was observed in how the distribution of different forms of malnutrition in the maps presented in the
thesis diverged from the responses obtained regarding food security. Food insecurity was reported to
be highest in areas with the least crisis concerning stunting and wasting. The northern parts of the
country, particularly the northeast, exhibit the weakest situation regarding malnutrition and food
security, and the results of the study may clarify this situation, since the household survey resposes
revealed that the greatest challenges regarding the various factors related to poverty were also
concentrated in the northern parts of the country, particularly in the North East. The results of the
study can be influenced by many other factors and the results cannot be presented as a clear causal
relationship. It would be beneficial to investigate the topic in the future using different data and
methods as well.