On kyllä huonoa tuuria naistenkaa – Vertaileva tutkimus kanssa-postposition kaa- ja kans-varianttien suffiksoitumisesta verkkokeskusteluissa
Arminen, Lyydia (2024-04-14)
On kyllä huonoa tuuria naistenkaa – Vertaileva tutkimus kanssa-postposition kaa- ja kans-varianttien suffiksoitumisesta verkkokeskusteluissa
(14.04.2024)
Lataukset:
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024050827834
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024050827834
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen kanssa-postposition lyhentyneiden, kaa- ja kans-muotojen käyttöä verkkokeskusteluissa. Tutkin muotojen suffiksoituneita esiintymiä eli tapauksia, joissa postpositio on kirjoitettu yhteen sitä edeltävän sanan kanssa. Huomioni keskittyy erityisesti kaa- ja kans-varianttien komitatiiviseen käyttöön.
Tutkimuksessani käsittelen suffiksoitumista osana kielen kehitystä. Samalla otan huomioon vastaavan kehityksen muissa itämerensuomalaisissa kielissä. Havaintoja yhdistän usein viron ga-komitatiiviin, jonka katsotaan olevan peräisin suomen kanssa-postposition kanssa yhteisistä kielenaineksista.
Tässä työssä tutkin, kuinka pitkällä suffiksoituminen kullakin muodolla on. Ilmiön ymmärtämiseksi vertailen suffiksoituneiden muotojen esiintymiä yleiskielen mukaisiin, niin sanottuihin vapaisiin esiintymiin. Aineistoni on kerätty vuosien 2017 ja 2020 Suomi24-korpuksista. Tarkastelen postpositioita kollokaattien avulla luokittelemalla ne elollisuushierarkian mukaisiin kategorioihin. Tutkielman lähtökohtana on ajatus siitä, että suffiksoitumista esiintyy korkeaelollisten kollokaattien kanssa.
Tutkimukseni keskeisin huomio liittyy -kaa-suffiksin käyttöön. On selvää, että se esiintyy vertailuparejansa enemmän inhimillisten kollokaattien, tarkemmin pronominien kanssa. Luokitteluni osoittaa, että -kaa-suffiksi on vakiintunut pronominien minä, sinä ja se kanssa.
Työni vahvistaa suffiksoituneiden muotojen käytön olemassaolon varsin uudessa aineistossa. Tutkimukseni ei kuitenkaan ulotu diakronisesti pidemmälle, minkä vuoksi aihepiirin seuraava kehityssuunta voisi liittyä tarkastelun laajentamiseen pitkittäistutkimuksen avulla.
Tutkimuksessani käsittelen suffiksoitumista osana kielen kehitystä. Samalla otan huomioon vastaavan kehityksen muissa itämerensuomalaisissa kielissä. Havaintoja yhdistän usein viron ga-komitatiiviin, jonka katsotaan olevan peräisin suomen kanssa-postposition kanssa yhteisistä kielenaineksista.
Tässä työssä tutkin, kuinka pitkällä suffiksoituminen kullakin muodolla on. Ilmiön ymmärtämiseksi vertailen suffiksoituneiden muotojen esiintymiä yleiskielen mukaisiin, niin sanottuihin vapaisiin esiintymiin. Aineistoni on kerätty vuosien 2017 ja 2020 Suomi24-korpuksista. Tarkastelen postpositioita kollokaattien avulla luokittelemalla ne elollisuushierarkian mukaisiin kategorioihin. Tutkielman lähtökohtana on ajatus siitä, että suffiksoitumista esiintyy korkeaelollisten kollokaattien kanssa.
Tutkimukseni keskeisin huomio liittyy -kaa-suffiksin käyttöön. On selvää, että se esiintyy vertailuparejansa enemmän inhimillisten kollokaattien, tarkemmin pronominien kanssa. Luokitteluni osoittaa, että -kaa-suffiksi on vakiintunut pronominien minä, sinä ja se kanssa.
Työni vahvistaa suffiksoituneiden muotojen käytön olemassaolon varsin uudessa aineistossa. Tutkimukseni ei kuitenkaan ulotu diakronisesti pidemmälle, minkä vuoksi aihepiirin seuraava kehityssuunta voisi liittyä tarkastelun laajentamiseen pitkittäistutkimuksen avulla.