Koronapandemia ja elinkeinovapaus lääkehuollon viitekehyksessä
Halttunen, Heidi (2024-04-16)
Koronapandemia ja elinkeinovapaus lääkehuollon viitekehyksessä
Halttunen, Heidi
(16.04.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024051631584
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024051631584
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan lääkehuollon toimijoihin kohdistunutta PL 18 §:ssä turvatun elinkeinovapauden rajoittamista Covid-19 pandemian aikana. Koronaviruspandemian alkutaipaleella, lääkehuollon toimijoiden elinkeinovapauteen kohdistettiin merkittäviä rajoitustoimia valmiuslain mukaisia toimivaltuuksia käyttäen. Tutkielman tarkoituksena onkin selvittää, onko lääkehuollon toimijoihin kohdistuneet elinkeinovapauden rajoitukset olleet perustuslainmukaisia. Lisäksi tarkoituksena on selvittää, millaiset ovat lääkehuoltojärjestelmän valmiudet kriisitilanteissa nykypäivänä, eli paransiko koronapandemia lääkehuollon valmiuksia tulevaisuuden kriisitilanteita varten, ja millä tavoin.
Tutkielmassa käytetään oikeusdogmatiikkaa tutkimuksellisena lähtökohtana siten, että tulkinta palautetaan erityisesti perusoikeusjärjestelmään. Lainopin harjoittajina tässä tutkielmassa kiinnitetään huomio niin valtioneuvostoon, keskushallintoon sekä paikallis- ja aluehallintoon, joiden toteuttamien poikkeusten ja rajoitusten perustuslainmukaisuus otetaan tarkasteluun. Tutkielma pyrkii analysoimaan kriittisesti edellä mainittujen toimijoiden toimenpiteitä ja pohtimaan perustuslainmukaisuuden toteutumista. Analysoinnin pohjalta pohditaan, miten nämä toiminnot mahdollisesti muovasivat lääkehuollon toimijoita koskevaa oikeuskenttää kriisitilanteiden varalta ja systematisoidaan nykylainsäädännön tilannetta.
Voidaan todeta, että pääsääntöisesti lääkehuollon toimijoihin kohdistuneet elinkeinovapauden rajoitukset ovat olleet valtiosääntöoikeudellisesti hyväksyttyjä erityisesti ottaen huomioon lääkehuollon toimijoihin elinkeinovapauden saralla normaalioloissakin liittyvät erityispiirteet. Lisäksi voidaan todeta, että Covid-19 pandemia loi suhteellisen paljon työkaluja normaaliolojen lainsäädäntöön tulevia kriisejä ajatellen. Pandemia testasi lääkehuollon olemassa olleen toimitusketjun kestävyyttä testaamalla riskien hallinnan käytäntöjä, ja samanaikaisesti loi uusia työkaluja näin ollen lisäten valmiuksia kriiseihin varautumiseen ja niiden aikana.
Tutkielmassa käytetään oikeusdogmatiikkaa tutkimuksellisena lähtökohtana siten, että tulkinta palautetaan erityisesti perusoikeusjärjestelmään. Lainopin harjoittajina tässä tutkielmassa kiinnitetään huomio niin valtioneuvostoon, keskushallintoon sekä paikallis- ja aluehallintoon, joiden toteuttamien poikkeusten ja rajoitusten perustuslainmukaisuus otetaan tarkasteluun. Tutkielma pyrkii analysoimaan kriittisesti edellä mainittujen toimijoiden toimenpiteitä ja pohtimaan perustuslainmukaisuuden toteutumista. Analysoinnin pohjalta pohditaan, miten nämä toiminnot mahdollisesti muovasivat lääkehuollon toimijoita koskevaa oikeuskenttää kriisitilanteiden varalta ja systematisoidaan nykylainsäädännön tilannetta.
Voidaan todeta, että pääsääntöisesti lääkehuollon toimijoihin kohdistuneet elinkeinovapauden rajoitukset ovat olleet valtiosääntöoikeudellisesti hyväksyttyjä erityisesti ottaen huomioon lääkehuollon toimijoihin elinkeinovapauden saralla normaalioloissakin liittyvät erityispiirteet. Lisäksi voidaan todeta, että Covid-19 pandemia loi suhteellisen paljon työkaluja normaaliolojen lainsäädäntöön tulevia kriisejä ajatellen. Pandemia testasi lääkehuollon olemassa olleen toimitusketjun kestävyyttä testaamalla riskien hallinnan käytäntöjä, ja samanaikaisesti loi uusia työkaluja näin ollen lisäten valmiuksia kriiseihin varautumiseen ja niiden aikana.