Virtuaalivaluutat sääntelyn kohteena : EU-oikeudellisen sääntelyn lisäksi tarkastelussa kansallinen oikeudellinen ja vero-oikeudellinen sääntely

Abstract

Virtuaalivaluutat ovat vakiintuneet nopeasti osaksi talousjärjestelmäämme, mikä on korostanut tarvetta virtuaalivaluuttoja ja alan toimijoita koskevan selkeän ja yhtenäisen oikeudellisen kehyksen luomiselle. Virtuaalivaluuttojen ainutlaatuisien ominaisuuksien, kuten niiden hajautuneen luonteen, anonyymiyden ja lukuisien käyttötarkoituksien, sekä alan dynaamisen ja globaalin luonteen myötä lainsäätäjät ja viranomaiset ovat kuitenkin olleet täysin uudenlaisten haasteiden ja kysymysten edessä.

Tämän lainopillisen tutkielman tarkoituksena on virtuaalivaluuttoihin liittyvien sääntelyllisten ja verotuksellisten erityiskysymysten tarkastelu ja virtuaalivaluuttojen nykyisen sääntelyn ja verotuksen systematisointi ja tulkinta. Lähdeaineistona käytetään etenkin EU:n sekundaarilainsäädäntöä, kansallista lainsäädäntöä, virallis- ja puolivirallislähteitä, oikeuskirjallisuutta ja oikeuskäytäntöä. Virtuaalivaluuttojen kokonaisvaltaiseksi ymmärtämiseksi niitä tarkastellaan tutkielman alkupuolella myös teknologisesta, historiallisesta, yhteiskunnallisesta ja taloustieteellisestä perspektiivistä.

Sääntelyä tutkittaessa käy ilmi, että nykyhetkellä virtuaalivaluuttojen sääntely perustuu AMLD5:iin, jolla virtuaalivaluutta-alan toimijoihin on kohdistettu samankaltaisia velvoitteita kuin perinteisiin finanssilaitoksiinkin. AMLD5 on kuitenkin nopeasti osoittautunut osin puutteelliseksi ja vanhentuneeksi ja tunnistettuihin haasteisiin ja riskeihin pyritään puuttumaan tuoreilla MiCA- ja TFR-asetuksilla. Virtuaalivaluuttojen verotus ei puolestaan perustu nykyhetkellä lakiin, minkä lisäksi KHO:n päätöksien niukkuuden vuoksi niiden merkitys jää virtuaalivaluuttojen verotuksen osalta vähäiseksi. Verotus nojaa lähtökohtaisesti verotuksen yleisten periaatteiden ja olemassa olevien säännösten soveltamiseen sekä Verohallinnon antamaan ohjeeseen virtuaalivaluuttojen verotuksesta, jonka voidaan nähdä olevan osin puutteellinen ja epätäsmällinen.

Tutkielma osoittaakin, että virtuaalivaluutta-alan monimuotoisuuden ja dynaamisuuden myötä riittävän täsmällisten määritelmien ja luokittelujen laatiminen on haastavaa, mikä johtaa helposti säännösten ja verotusta koskevien ohjeiden epätäsmällisyyteen ja vanhentumiseen nopeasti. Sääntelyn osalta perinteiset keinot eivät myöskään pysty ratkaisemaan kaikkia virtuaalivaluuttoihin liittyviä riskejä, mikä alleviivaa hajautetun ympäristön sääntelyn tarvetta. Verotuksen osalta lainsäädännön puuttuminen sekä Verohallinnon ohjeen epätäsmällisyys ovat omiaan heikentämään verotuksen neutraalisuutta, oikeusvarmuutta ja ennustettavuutta, minkä lisäksi verotuksen oikeudenmukaisuuden ja tehokkuuden kannalta ongelmallisena näyttäytyy erityisesti virtuaalivaluuttatulojen ilmoittamisen vähäisyys ja työläys. Tutkielman perusteella myös PoW-louhintatulojen nykyistä tulolajia voidaan kyseenalaistaa. Edellä esitetyt seikat korostavat lainsäätäjien ja viranomaisten kaukokatseisuutta, muutosvalmiutta ja jatkuvaa pyrkimystä virtuaalivaluuttojen kokonaisvaltaisempaan ymmärtämiseen sekä sääntelyn ja verotuksen selkeyttämiseen. Tutkielman tulokset korostavat myös globaalia yhteistyötä sekä sääntelyn että verotuksen osalta, jotta menettelytavat ovat yhdenmukaisia ja tehokkaita yli lainkäyttöalueiden rajojen.