”Hieno resurssi! En ole katkera, mutta kuitenkin.” : Määrällinen tutkimus opettajien digitaalisesta osaamisesta, digitaalisten oppimisalustojen käytöstä sekä koulujen tarjoamista resursseista
Abrahamsson, Patricia; Jalonen, Anna-Sofia (2024-04-16)
”Hieno resurssi! En ole katkera, mutta kuitenkin.” : Määrällinen tutkimus opettajien digitaalisesta osaamisesta, digitaalisten oppimisalustojen käytöstä sekä koulujen tarjoamista resursseista
(16.04.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024052737723
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024052737723
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää peruskoulujen opettajien digitaalista osaamista, digitaalisten laitteiden ja oppimisalustoiden käyttöä luokkaympäristössä. Tutkimuksessa on myös tarkoitus selvittää, miten suuralueiden koulut ja kunnat tarjoavat resursseja tukeakseen opettajien osaamista sekä muita digitaalisia tarpeita. Tutkimuksessa tutkitaan vaikuttaako opettajien valmistumisvuosikymmen, opettajanimike tai sukupuoli digitaaliseen osaamiseen tai sen käyttöön. Sekä miten kunnat ja koulu tukevat opettajien taitojen kehittämistä ja mitä resursseja tarjotaan opettajille.
Tutkimusmenetelmänä tutkimuksessa käytettiin kvantitatiiviselle tutkimukselle tyypillistä kyselylomaketutkimusta, jossa vastauksia on tarkoitus saada mahdollisimman paljon. Vastaukset kerättiin sosiaalisen median kautta erilaisia opettajayhteisöjä käyttäen. Kyselylomakkeen vastaukset kerättiin joulukuussa 2023, ja vastaukset analysoitiin SPSS-tilasto-ohjelman avulla.
Tutkimuksen teorian ensimmäinen kappale käsittelee koulun digitalisaatiota, tieto- ja viestintätaitoja sekä koulujen digituutoreita. Tarkoituksena on tutkia koulujen digitalisaatiota sekä sitä, että minkälaista osaamista koulumaailmassa tarvitaan ja miten sitä nykypäivänä myös tuetaan siihen erikoistuneella henkilöllä. Teorian toisessa kappaleessa käsittelemme opettajien koulutusta sekä koulujen resursseja. Koulutuksen ja resurssin olemme jakaneet luokanopettaja- ja sivuaineopintoihin, täydennyskoulutukseen sekä koulujen resursseihin.
Tutkimuksen tulosten perusteella opettajien digitaaliset taidot eivät ole riippuvaisia sukupuolesta. Digitaalisia laitteita aktiivisesti opetuksessa käyttävät eniten aineenopettajat verrattuna luokanopettajiin tai erityisopettajiin. Tuloksien perusteella opettajat olivat suurimmaksi osaksi yksimielisesti sitä mieltä, että digitaalisuus on opetuksessa pedagogisesti perusteltua. Digitaalisuutta ei tulisi hyödyntää opetuksessa pelkästään digitaalisuuden takia, vaan sillä tulisi olla jokin pedagoginen tarkoitus. Näkemykset digituutorin hyödyllisyydestä vaihtelivat suuralueittain, mutta useat eivät olleet pyytäneet tämän apua. Lisäkoulutuksen tarpeellisuudesta oltiin suurilta osin samaa mieltä, että sitä tarvitaan. Ainoastaan 1980-luvulla valmistuneissa oltiin erityisesti eniten sitä mieltä, ettei lisäkoulutukselle ole tarvetta.
Tutkimusmenetelmänä tutkimuksessa käytettiin kvantitatiiviselle tutkimukselle tyypillistä kyselylomaketutkimusta, jossa vastauksia on tarkoitus saada mahdollisimman paljon. Vastaukset kerättiin sosiaalisen median kautta erilaisia opettajayhteisöjä käyttäen. Kyselylomakkeen vastaukset kerättiin joulukuussa 2023, ja vastaukset analysoitiin SPSS-tilasto-ohjelman avulla.
Tutkimuksen teorian ensimmäinen kappale käsittelee koulun digitalisaatiota, tieto- ja viestintätaitoja sekä koulujen digituutoreita. Tarkoituksena on tutkia koulujen digitalisaatiota sekä sitä, että minkälaista osaamista koulumaailmassa tarvitaan ja miten sitä nykypäivänä myös tuetaan siihen erikoistuneella henkilöllä. Teorian toisessa kappaleessa käsittelemme opettajien koulutusta sekä koulujen resursseja. Koulutuksen ja resurssin olemme jakaneet luokanopettaja- ja sivuaineopintoihin, täydennyskoulutukseen sekä koulujen resursseihin.
Tutkimuksen tulosten perusteella opettajien digitaaliset taidot eivät ole riippuvaisia sukupuolesta. Digitaalisia laitteita aktiivisesti opetuksessa käyttävät eniten aineenopettajat verrattuna luokanopettajiin tai erityisopettajiin. Tuloksien perusteella opettajat olivat suurimmaksi osaksi yksimielisesti sitä mieltä, että digitaalisuus on opetuksessa pedagogisesti perusteltua. Digitaalisuutta ei tulisi hyödyntää opetuksessa pelkästään digitaalisuuden takia, vaan sillä tulisi olla jokin pedagoginen tarkoitus. Näkemykset digituutorin hyödyllisyydestä vaihtelivat suuralueittain, mutta useat eivät olleet pyytäneet tämän apua. Lisäkoulutuksen tarpeellisuudesta oltiin suurilta osin samaa mieltä, että sitä tarvitaan. Ainoastaan 1980-luvulla valmistuneissa oltiin erityisesti eniten sitä mieltä, ettei lisäkoulutukselle ole tarvetta.