Ikääntyneen liikkumiskyvyn tukeminen hoitotyön keinoin ympärivuorokautisessa palveluasumisessa : Etnografinen tutkimus
Finskas, Johanna (2024-04-18)
Ikääntyneen liikkumiskyvyn tukeminen hoitotyön keinoin ympärivuorokautisessa palveluasumisessa : Etnografinen tutkimus
(18.04.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024042923544
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024042923544
Tiivistelmä
Tausta ja tarkoitus: Ikääntyneiden ympärivuorokautisessa palveluasumisessa asiakkaiden liikkumiskyky on heikompi ja avuntarve suurempaa verrattuna kotona asuviin ikääntyneisiin. Lisäksi liikkumiskyvyn tukeminen osana hoitoa on usein riittämätöntä tai se jää kokonaan huomioimatta. Asiakkaat viettävät paljon aikaa päivisin liikkumatta, vaikka liikkumattomuudella tiedetään olevan monia toimintakykyä ja terveyttä heikentäviä vaikutuksia. Valtaosa ympärivuorokautisen palveluasumisen henkilöstöstä on hoitotyöntekijöitä, joten heidän työnsä osuus liikkumiskyvyn tukemisessa on ajallisesti suurinta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata konkreettisia keinoja, joilla hoitotyöntekijät tukevat asiakkaiden liikkumiskykyä ympärivuorokautisen palveluasumisen arjessa ja pyrkiä ymmärtämään niitä merkityksiä, joita hoitotyöntekijät liikkumiskyvyn tukemiselle antavat.
Menetelmät: Tutkimus on etnografinen. Aineisto kerättiin havainnoimalla hoitotyöntekijöitä (N=10) ja asiakkaita (N=12) yhdessä ympärivuorokautisen palveluasumisen yksikössä kesällä 2023. Havainnointia täydennettiin hoitotyöntekijöiden informaalin haastattelun avulla. Aineisto analysoitiin temaattisella analyysillä.
Tulokset: Ikääntyneiden liikkumisen tukemiseen tunnistettiin kolme teemaa: Ohjaus, joustavuus ja fyysisen ympäristön hyödyntäminen. Ohjaus näyttäytyi aineistossa sanallisena tai fyysisenä ohjauksena. Joustavuus oli hoitotyöntekijöiden yhteistyötä ja asiakkaiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista liikkumiskyvyn tukemisessa. Fyysisen ympäristön hyödyntäminen tarkoitti apuvälineiden käyttämistä ja ympäristön valmistelua liikkumistilanteessa. Hoitotyöntekijät kuvasivat liikkumisen tukemisella olevan positiivista merkitystä heidän omaan työarkeensa, mutta nimesivät hyötyjä myös asiakkaan toimintakykyyn.
Päätelmät: Hoitotyöntekijät käyttävät monipuolisesti ja samanaikaisesti useita erilaisia keinoja tukeakseen asiakkaan liikkumiskykyä. Liikkumiskyvyn tukemisessa korostuu hoitotyöntekijän ohjaukselliset taidot, asiakkaiden tunteminen sekä kyky sopeuttaa omaa toimintaa tilanteessa. Liikkumisen tukeminen ei tulosten pohjalta näyttäydy erillisinä, yksittäisinä tekoina, vaan pikemminkin moniulotteisena ja yksilöllisenä jatkumona asiakkaan muulle arjen perushoidolle. Tutkimus antaa viitteitä, että ympärivuorokautisen palveluasumisen asiakkaiden liikkumiskyvyn tukemiseksi tulee kiinnittää huomiota fyysisen ympäristön lisäksi asiakkaiden yksilöllisiin tarpeisiin ja ohjaamisen tapaan. Background: Older adults living in institutional long-term care have decreased mobility and the need of assistance is greater compared to the older adults living at home. Mobility care in institutional long-term care is often insufficient or completely ignored. Residents spend a lot of time during the day being sedentary, even though sedentary behaviour and inactivity are known to have many negative effects on health and functional capacity.
Purpose: The purpose of this thesis is to describe the ways how the care workers support residents’ mobility in everyday life in institutional long-term care and to understand the meanings that care workers give to mobility care.
Methods: The research is ethnographic. The data was collected by observing the care workers (N=10) and residents (N= 12) in one long-term care unit in the summer 2023. In addition to observation, informal interviews with the care workers took place. The data was analysed using thematic analysis.
Results: Three themes of the mobility care were identified: Guidance, flexibility, and utilization of the physical environment. Guidance appeared as verbal or physical guidance. Flexibility was seen in the cooperation of care workers and consideration of residents’ individual needs. Utilization of the physical environment meant using aids or preparing the environment to help residents to move. Care workers described mobility care as having a positive meaning in their own workdays, but they also named benefits for the residents’ mobility.
Conclusions: Care workers have many different and simultaneous ways to support residents’ mobility. When supporting the residents’ mobility, three things seem to be emphasized: the care worker’s guidance skills, knowing the residents’ needs and the ability to adapt one’s own ways of work based on the situation. Based on the results, mobility care does not appear as separate actions but rather as a multidimensional and individual continuum for the residents’ normal life and everyday care.
Menetelmät: Tutkimus on etnografinen. Aineisto kerättiin havainnoimalla hoitotyöntekijöitä (N=10) ja asiakkaita (N=12) yhdessä ympärivuorokautisen palveluasumisen yksikössä kesällä 2023. Havainnointia täydennettiin hoitotyöntekijöiden informaalin haastattelun avulla. Aineisto analysoitiin temaattisella analyysillä.
Tulokset: Ikääntyneiden liikkumisen tukemiseen tunnistettiin kolme teemaa: Ohjaus, joustavuus ja fyysisen ympäristön hyödyntäminen. Ohjaus näyttäytyi aineistossa sanallisena tai fyysisenä ohjauksena. Joustavuus oli hoitotyöntekijöiden yhteistyötä ja asiakkaiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista liikkumiskyvyn tukemisessa. Fyysisen ympäristön hyödyntäminen tarkoitti apuvälineiden käyttämistä ja ympäristön valmistelua liikkumistilanteessa. Hoitotyöntekijät kuvasivat liikkumisen tukemisella olevan positiivista merkitystä heidän omaan työarkeensa, mutta nimesivät hyötyjä myös asiakkaan toimintakykyyn.
Päätelmät: Hoitotyöntekijät käyttävät monipuolisesti ja samanaikaisesti useita erilaisia keinoja tukeakseen asiakkaan liikkumiskykyä. Liikkumiskyvyn tukemisessa korostuu hoitotyöntekijän ohjaukselliset taidot, asiakkaiden tunteminen sekä kyky sopeuttaa omaa toimintaa tilanteessa. Liikkumisen tukeminen ei tulosten pohjalta näyttäydy erillisinä, yksittäisinä tekoina, vaan pikemminkin moniulotteisena ja yksilöllisenä jatkumona asiakkaan muulle arjen perushoidolle. Tutkimus antaa viitteitä, että ympärivuorokautisen palveluasumisen asiakkaiden liikkumiskyvyn tukemiseksi tulee kiinnittää huomiota fyysisen ympäristön lisäksi asiakkaiden yksilöllisiin tarpeisiin ja ohjaamisen tapaan.
Purpose: The purpose of this thesis is to describe the ways how the care workers support residents’ mobility in everyday life in institutional long-term care and to understand the meanings that care workers give to mobility care.
Methods: The research is ethnographic. The data was collected by observing the care workers (N=10) and residents (N= 12) in one long-term care unit in the summer 2023. In addition to observation, informal interviews with the care workers took place. The data was analysed using thematic analysis.
Results: Three themes of the mobility care were identified: Guidance, flexibility, and utilization of the physical environment. Guidance appeared as verbal or physical guidance. Flexibility was seen in the cooperation of care workers and consideration of residents’ individual needs. Utilization of the physical environment meant using aids or preparing the environment to help residents to move. Care workers described mobility care as having a positive meaning in their own workdays, but they also named benefits for the residents’ mobility.
Conclusions: Care workers have many different and simultaneous ways to support residents’ mobility. When supporting the residents’ mobility, three things seem to be emphasized: the care worker’s guidance skills, knowing the residents’ needs and the ability to adapt one’s own ways of work based on the situation. Based on the results, mobility care does not appear as separate actions but rather as a multidimensional and individual continuum for the residents’ normal life and everyday care.