Kolumni kantaa ottavana tekstilajina lukion äidinkielen ja kirjallisuuden oppikirjoissa sekä lukutaidon kokeessa
Pulkka, Annika (2024-04-23)
Kolumni kantaa ottavana tekstilajina lukion äidinkielen ja kirjallisuuden oppikirjoissa sekä lukutaidon kokeessa
(23.04.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024052738883
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024052738883
Tiivistelmä
Tutkielmani käsittelee kantaa ottavien tekstilajien opetusta lukion äidinkielen ja kirjallisuuden oppikirjoissa. Tutkin, miten kantaa ottavia tekstilajeja ja etenkin kolumnia opetetaan uusissa lukion äidinkielen oppikirjoissa ja millaiset valmiudet oppikirjat antavat lukutaidon kokeen kantaa ottavia tekstilajeja käsitteleviä tehtäviä varten. Lisäksi tutkimukseni tarkoituksena on selvittää, mitä kantaa ottavien tekstilajien piirteitä ylioppilaskokeiden hyvän vastauksen piirteet huomioivat.
Tutkimuksen taustalla ovat muun muassa lukion opetussuunnitelman sekä lukutaidon kokeen muutokset. Monilukutaidot, erilaisten tekstien tulkitseminen sekä laaja tekstikäsitys ovat opetussuunnitelmassa äidinkielen oppiaineen keskeisimpiä sisältöjä. Siksi on kiinnostavaa nähdä, miten uusimmat oppikirjat vastaavat tekstilajeja käsitellessä lukutaidon kokeen nykyisiin vaatimuksiin. Toisaalta olen halunnut tutkia, miten lukion äidinkielen oppiaineessa opetetaan tekstilajeja ajassa, jolloin esimerkiksi digitalisaatio ja huoli nuorten lukutaitojen heikentymisestä luovat haasteita opetukseen. Tarkastelen tutkimusaihetta opetussuunnitelman ja toisaalta tekstilajien käsitteen sekä tekstilajien opettamisen pedagogiikan kautta.
Tutkielma on luonteeltaan laadullista tekstintutkimusta. Tarkempana menetelmänä tutkimuksessa on käytetty teemoittelua. Tutkielman aineslähteinä on kolme uusimman lukion opetussuunnitelman mukaista lukion äidinkielen ja kirjallisuuden oppikirjaa: Särmä 5 Tehtävät: ÄI5 Tekstien tulkinta 1, Loisto 5 tehtäviä ja Ääni 5 Tekstien tulkinta 1. Tämän lisäksi aineistoon kuuluu ylioppilaskoetehtävä kevään 2023 äidinkielen ja kirjallisuuden lukutaidon kokeesta.
Tulokset osoittavat, että aineiston oppikirjatehtävissä kolumnin tekstilajia lähestytään kahden pääteeman, kolumnin argumentoinnin sekä kolumnin tekstilajipiirteiden kautta. Kevään 2023 lukutaidon kokeen osalta analyysi osoittaa, että koetehtävässä vaaditaan kykyä osoittaa kriittistä ja kulttuurista lukutaitoa sekä kykyä yhdistää koevastaukseen niin argumentoinnin analyysiä kuin myös tekstilajien tuntemusta ja kontekstin huomioimista. Lisäksi analyysi osoittaa, että oppikirjatehtävissä ja lukutaidon koetehtävässä oli samankaltaisia näkökulmia kantaa ottavien tekstilajien tarkasteluun. Toisaalta lukutaidon koetehtävässä kokelaalta odotetaan jo varsin hyvää tekstilajin tajua ja toisaalta tarkkaa lukutaitoa, jota voi osoittaa esimerkiksi tunnistamalla tekstiaineiston tavoitteita ja kontekstiin liittyviä seikkoja.
Tutkimuksen tarkoitus ei ole tarjota yksiselitteistä vastausta siihen, kuinka hyvin oppikirjat vastaavat lukutaidon kokeen vaatimuksiin. Tutkimuksen tulokset tarjoavat kuitenkin tietoa siitä, mitä näkökulmia oppikirjat painottavat kantaa ottavien tekstilajien osalta suhteessa lukutaidon koetehtäviin. Tietoa voidaan käyttää oppikirjojen kehitystyöhön tai opettajien tueksi.
Tutkimuksen taustalla ovat muun muassa lukion opetussuunnitelman sekä lukutaidon kokeen muutokset. Monilukutaidot, erilaisten tekstien tulkitseminen sekä laaja tekstikäsitys ovat opetussuunnitelmassa äidinkielen oppiaineen keskeisimpiä sisältöjä. Siksi on kiinnostavaa nähdä, miten uusimmat oppikirjat vastaavat tekstilajeja käsitellessä lukutaidon kokeen nykyisiin vaatimuksiin. Toisaalta olen halunnut tutkia, miten lukion äidinkielen oppiaineessa opetetaan tekstilajeja ajassa, jolloin esimerkiksi digitalisaatio ja huoli nuorten lukutaitojen heikentymisestä luovat haasteita opetukseen. Tarkastelen tutkimusaihetta opetussuunnitelman ja toisaalta tekstilajien käsitteen sekä tekstilajien opettamisen pedagogiikan kautta.
Tutkielma on luonteeltaan laadullista tekstintutkimusta. Tarkempana menetelmänä tutkimuksessa on käytetty teemoittelua. Tutkielman aineslähteinä on kolme uusimman lukion opetussuunnitelman mukaista lukion äidinkielen ja kirjallisuuden oppikirjaa: Särmä 5 Tehtävät: ÄI5 Tekstien tulkinta 1, Loisto 5 tehtäviä ja Ääni 5 Tekstien tulkinta 1. Tämän lisäksi aineistoon kuuluu ylioppilaskoetehtävä kevään 2023 äidinkielen ja kirjallisuuden lukutaidon kokeesta.
Tulokset osoittavat, että aineiston oppikirjatehtävissä kolumnin tekstilajia lähestytään kahden pääteeman, kolumnin argumentoinnin sekä kolumnin tekstilajipiirteiden kautta. Kevään 2023 lukutaidon kokeen osalta analyysi osoittaa, että koetehtävässä vaaditaan kykyä osoittaa kriittistä ja kulttuurista lukutaitoa sekä kykyä yhdistää koevastaukseen niin argumentoinnin analyysiä kuin myös tekstilajien tuntemusta ja kontekstin huomioimista. Lisäksi analyysi osoittaa, että oppikirjatehtävissä ja lukutaidon koetehtävässä oli samankaltaisia näkökulmia kantaa ottavien tekstilajien tarkasteluun. Toisaalta lukutaidon koetehtävässä kokelaalta odotetaan jo varsin hyvää tekstilajin tajua ja toisaalta tarkkaa lukutaitoa, jota voi osoittaa esimerkiksi tunnistamalla tekstiaineiston tavoitteita ja kontekstiin liittyviä seikkoja.
Tutkimuksen tarkoitus ei ole tarjota yksiselitteistä vastausta siihen, kuinka hyvin oppikirjat vastaavat lukutaidon kokeen vaatimuksiin. Tutkimuksen tulokset tarjoavat kuitenkin tietoa siitä, mitä näkökulmia oppikirjat painottavat kantaa ottavien tekstilajien osalta suhteessa lukutaidon koetehtäviin. Tietoa voidaan käyttää oppikirjojen kehitystyöhön tai opettajien tueksi.