Intravesical Prostatic Protrusion and Prostatic Urethral Angle Correlate Better with Uroflowmetry Rates than Lower Urinary Tract Symptoms

Abstract

Benign prostate hyperplasia (BPH) stands as one of the most common conditions of aging men, causing lower urinary tract symptoms (LUTS) and significantly affecting on their quality of life. Contrary to the common belief that prostate size correlates causally with the severity of LUTS, several studies have demonstrated the complexity and multifactorial focality of clinical BPH and LUTS. Currently, the assessment of BPH typically includes digital rectal examination (DRE), serum prostate-specific antigen (PSA) levels, a questionnaire charting the urinary symptoms and uroflowmetry. Transrectal ultrasound (TRUS) has traditionally been the primary imaging method for BPH patients. Magnetic resonance imagining (MRI) is a widely used imaging technique in the diagnosis of prostate cancer, but the role in evaluation of BPH has so far been limited. The aim of this study is to analyse the correlations between prostate MRI measurements, urinary symptom scores and uroflowmetry rates. In total, 419 participants with clinical suspicion of prostate cancer undergoing prostate MRI were included in this retrospective study. EPIC-26 questionnaire was collected from the participants to chart their urinary symptoms. In addition, uroflowmetry were performed on 128 participants. A total of eight different MRI-derived parameters were measured, which had been suggested as possible independent factors of BPH in the previous literature: Total prostate volume (TPV), transition zone volume (TZV), TZ index (TZI), anterior fibromuscular stroma (AFMS) distance, intravesical prostate protrusion (IPP), prostatic urethral angle (PUA), bladder wall thickness (BWT) and urethral wall thickness (UWT). The data was analysed, and it was found that TPV, TZV, TZI, AFMS distance, IPP and PUA exhibited significant, independent but weak correlations with urinary symptom scores and uroflowmetry rates However, the correlations seem to be weaker than previously estimated. IPP and PUA correlate better with uroflowmetry rates than urinary symptom scores, whereas prostate parameters describing the size of the prostate correlate equally with both.

Eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu (BPH) on yksi yleisimmistä ikääntyvien miesten sairauksista, ja se voi aiheuttaa alavirtsatieoireita, jotka taudin edetessä heikentävät merkittävästi elämänlaatua. Yleinen käsitys on ollut, että eturauhasen koon kasvaminen itsessään selittäisi alavirtsatieoireiden syntyä, mutta oireiden kehittymiseen saattaa tämän lisäksi liittyä muitakin patofysiologisia mekanismeja, joita vieläkään ei täysin tunneta. Eturauhasen liikakasvun diagnostiikka perustuu tällä hetkellä tuseeraustutkimukseen, PSA-arvon mittaamiseen, virtsaamisoireiden kartoittamiseen ja virtsan virtaamamittaukseen. Eturauhasen morfologian arviointiin käytetään yleisimmin ultraäänitutkimusta peräsuolen kautta (TRUS). Magneettikuvaus (MRI) on osoittautunut erinomaiseksi kuvantamismenetelmäksi muun muassa eturauhassyövän diagnostiikassa hyvän pehmytkudoserottelukykynsä ansiosta, mutta sen käyttö eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun ja virtsaamisvaivojen arvioinnissa on ollut toistaiseksi vähäistä. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tutkia MRI-kuvista mitattavien parametrien korrelaatiota virtsaamisoirekyselyn pisteisiin ja virtsan virtausmittaustuloksiin. Aineisto koostui 435 miehestä, joilla oli kliininen eturauhassyöpäepäily, minkä vuoksi heille tehtiin eturauhasen magneettikuvaus. Tutkittavilta kerättiin EPIC-26-kyselykaavake, jonka perusteella alavirtsatieoireita kartoitettiin. Lisäksi 128 osallistujaa oli käynyt virtsan virtaamamittauksessa. Magneettikuvista mitattiin yhteensä kahdeksan erilaista parametria, joita oli aiemmassa alan kirjallisuudessa esitetty liikakasvun oireita aiheuttaviksi tekijöiksi: eturauhasen kokonaistilavuus (TPV), eturauhasen keskilohkon tilavuus (TZV), eturauhasen keskilohkon osuus kokonaistilavuudesta (TZI), anteriorisen fibromuskulaarisen strooman (AFMS) pituus, eturauhasen intravesikaalinen ulkonema (IPP), virtsaputken etu-rauhasosan kulmamitta (PUA), virtsaputken eturauhasosan paksuus (UWT) ja rakon seinämän paksuus (BWT). Aineistoa analysoitiin ja todettiin, että TPV, TZV, TZI, AFMS-mitta, IPP ja PUA korreloivat merkitsevästi ja itsenäisesti virtsaamisoirepisteisiin ja virtsan virtaamaan, mutta korrelaatiokertoimet olivat heikompia kuin aiemmin oli kuvattu. IPP ja PUA näyttivät korreloivan paremmin virtsan virtaamaan kuin oirepisteisiin, kun taas eturauhasen kokoa paremmin kuvaavat parametrit korreloivat yhtä lailla kumpaankin.