Kyselytutkimus Covid-19-kriisin vaikutuksista liiketoimintaa tukevan talousasiantuntijan rooliin ja strategisen kustannusjohtamisen käyttöön
Pulkkinen, Henri (2024-04-23)
Kyselytutkimus Covid-19-kriisin vaikutuksista liiketoimintaa tukevan talousasiantuntijan rooliin ja strategisen kustannusjohtamisen käyttöön
(23.04.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024051430576
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024051430576
Tiivistelmä
Vuoden 2020 koronapandemian laukaisema maailmanlaajuinen kriisi aiheutti organisaatioille epävarmuutta, muutoksia ja rajoitteita. Pandemia kohteli eri toimialoja ja organisaatioita eri tavoin, ja monet organisaatiot ajautuivat kriisin seurauksena vakavuudeltaan eriasteisiin sisäisiin kriisi- ja poikkeustiloihin. Organisaatiot joutuivat reagoimaan muuttuneeseen toimintaympäristöön nopeasti, jotta niiden pitkän aikavälin menestyminen voitiin varmistaa. Vaikeina aikoina organisaatioissa turvaudutaan usein kustannusten hallintaan, mikä vaatii ylimmältä johdolta kykyä tehdä strategisesti järkeviä päätöksiä. Covid-19-kriisin aikana strategisessa päätöksenteossa on tarvittu taloushallinnon informatiivista tukea. Tämän seurauksena liiketoimintaa tukevien asiantuntijoiden roolissa on kriisin aikana tapahtunut muutoksia.
Tämän tutkielman tavoitteena oli tutkia Covid-19-kriisin vaikutuksia liiketoimintaa tukevan talousasiantuntijan rooliin. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, miten strategisen kustannusjohtamisen informaatiota voidaan hyödyntää kriisin aikaisen strategisen päätöksenteon tukena. Tutkielman teoreettinen kontribuutio liittyy controllerin roolinmuutosta tutkivaan kirjallisuuteen. Lisäksi tutkielmalla pyrittiin tuottamaan lisätietoa siitä, miten strategista kustannusjohtamista käytetään organisaatioissa kriisin aikana. Aiheita päätettiin tutkia siitä syystä, että ne ovat edellisissä kriiseissä olleet suurten muutospaineiden alla.
Tutkimus toteutettiin määrällisenä tutkimuksena, jonka aineistonkeruumenetelmänä toimi sähköinen kyselylomake. Kyselytutkimus toteutettiin kahdessa erässä, joista ensimmäisen kyselyn kohderyhmänä toimi Suomen Ekonomeihin kuuluvat controllerit. Toinen kysely toteutettiin TE500 Suomen suurimman yrityksen talousjohtajille. Ensimmäisen kyselyn ajankohta oli 2022 kevät ja toisen 2022 syksy. Yhdistetyn aineiston koko oli 36. Aineiston analyysimenetelminä toimivat Cronbachin alfta -testi, Wilcoxonin testi ja regressioanalyysi.
Tutkielman perusteella Covid-19-kriisi on vaikuttanut eri tavalla talousjohtajan ja controllerin rooliin. Talousjohtajan kriisin aikainen työnmäärä on kasvanut, jonka seurauksena on keskitytty enemmän operatiivisten työtehtävien hoitamiseen (esim. informaation kerääminen ja valmistelu). Kriisin aikaisen taloudellisen näkökulman korostumisen seurauksena myös talousjohtajien tiedon tuottaminen strategiseen päätöksentekoon on lisääntynyt. Talousjohtajien kriisin aikainen rooli on siis laajentunut sekä operatiivisten että strategisten työtehtävien (strategian suunnittelu ja ohjaus sekä riskienhallinta) osalta. Controllerien rooli yrityksen strategisen päätöksenteon prosesseissa on vähentynyt kriisin aikana. Toisaalta tiedon tuottaminen yrityksen strategiselle johdolle ja sen hyödyntäminen on kasvanut. Selkeää kriisistä johtuvaa controllerin roolinmuutosta strategisempaan suuntaan ei tämän tutkimuksen perusteella havaittu.
Strategista päätöksentekoa tukeva kustannusinformaatio on tämän tutkielman perusteella kasvanut kriisin aikana erityisesti talousjohtajien näkökulmasta. Aineistoon kohdistetun regressioanalyysin mukaan tämä on myös näkynyt strategisen roolin kasvuna. Erityisesti strategista kustannusinformaatiota tukeva proaktiivisen ajattelutavan sekä strategisten ja operatiivisten kutannustekijöiden käyttö on kriisin aikana kasvanut. Tutkimuksen perusteella talousasiantuntijan osallistuminen strategiseen päätöksentekoon lisää strategisen kustannusjohtamisen käyttöä silloin, kun kriisin vakavuusaste kasvaa.
Tämän tutkielman tavoitteena oli tutkia Covid-19-kriisin vaikutuksia liiketoimintaa tukevan talousasiantuntijan rooliin. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, miten strategisen kustannusjohtamisen informaatiota voidaan hyödyntää kriisin aikaisen strategisen päätöksenteon tukena. Tutkielman teoreettinen kontribuutio liittyy controllerin roolinmuutosta tutkivaan kirjallisuuteen. Lisäksi tutkielmalla pyrittiin tuottamaan lisätietoa siitä, miten strategista kustannusjohtamista käytetään organisaatioissa kriisin aikana. Aiheita päätettiin tutkia siitä syystä, että ne ovat edellisissä kriiseissä olleet suurten muutospaineiden alla.
Tutkimus toteutettiin määrällisenä tutkimuksena, jonka aineistonkeruumenetelmänä toimi sähköinen kyselylomake. Kyselytutkimus toteutettiin kahdessa erässä, joista ensimmäisen kyselyn kohderyhmänä toimi Suomen Ekonomeihin kuuluvat controllerit. Toinen kysely toteutettiin TE500 Suomen suurimman yrityksen talousjohtajille. Ensimmäisen kyselyn ajankohta oli 2022 kevät ja toisen 2022 syksy. Yhdistetyn aineiston koko oli 36. Aineiston analyysimenetelminä toimivat Cronbachin alfta -testi, Wilcoxonin testi ja regressioanalyysi.
Tutkielman perusteella Covid-19-kriisi on vaikuttanut eri tavalla talousjohtajan ja controllerin rooliin. Talousjohtajan kriisin aikainen työnmäärä on kasvanut, jonka seurauksena on keskitytty enemmän operatiivisten työtehtävien hoitamiseen (esim. informaation kerääminen ja valmistelu). Kriisin aikaisen taloudellisen näkökulman korostumisen seurauksena myös talousjohtajien tiedon tuottaminen strategiseen päätöksentekoon on lisääntynyt. Talousjohtajien kriisin aikainen rooli on siis laajentunut sekä operatiivisten että strategisten työtehtävien (strategian suunnittelu ja ohjaus sekä riskienhallinta) osalta. Controllerien rooli yrityksen strategisen päätöksenteon prosesseissa on vähentynyt kriisin aikana. Toisaalta tiedon tuottaminen yrityksen strategiselle johdolle ja sen hyödyntäminen on kasvanut. Selkeää kriisistä johtuvaa controllerin roolinmuutosta strategisempaan suuntaan ei tämän tutkimuksen perusteella havaittu.
Strategista päätöksentekoa tukeva kustannusinformaatio on tämän tutkielman perusteella kasvanut kriisin aikana erityisesti talousjohtajien näkökulmasta. Aineistoon kohdistetun regressioanalyysin mukaan tämä on myös näkynyt strategisen roolin kasvuna. Erityisesti strategista kustannusinformaatiota tukeva proaktiivisen ajattelutavan sekä strategisten ja operatiivisten kutannustekijöiden käyttö on kriisin aikana kasvanut. Tutkimuksen perusteella talousasiantuntijan osallistuminen strategiseen päätöksentekoon lisää strategisen kustannusjohtamisen käyttöä silloin, kun kriisin vakavuusaste kasvaa.