Kohti yhdenvertaisuutta : Sisällönanalyysi uuden vammaispalvelulain valmistelusta osallisuuden ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta
Rosnell, Iina (2024-04-25)
Kohti yhdenvertaisuutta : Sisällönanalyysi uuden vammaispalvelulain valmistelusta osallisuuden ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta
(25.04.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024050325692
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024050325692
Tiivistelmä
Tässä Pro Gradu- tutkielmassa tutkittiin, millä tavoin vammaisten henkilöiden osallisuus ja yhdenvertaisuus on huomioitu uuden vammaispalvelulain (14.4.2023/675) valmistelussa. Tutkimuskysymykseni olivat ”Miten vammaisten ihmisten osallisuuden lisääminen on huomioitu uudessa vammaispalvelulaissa?” ja ”Miten yhdenvertaisuutta pyritään lisäämään lakiuudistuksessa?”. Tutkimuksessa käytin valmista aineistoa ja aineistona lainvalmisteluasiakirjoja. Aineistona oli sosiaali- ja terveysministeriön lainvalmisteluasiakirjat sekä osallisuustyöryhmän raportti. Analysoin aineiston teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä.
Tutkielman johdannossa kuvaan tutkimuksen taustoja. Tutkimuksen teoreettinen taustoitus koostuu vammaisuuden määrittelystä, osallisuudesta ja yhdenvertaisuudesta. Lisäksi käsittelen lainsäädännön taustoja ja tulevia muutoksia. Tutkimuksessa keskiössä on vammaisten ihmisten osallisuus ja sen eri ulottuvuudet sekä osallisuuden kautta mahdollistuva yhdenvertaisuus suhteessa muihin vammaisiin ihmisiin sekä suhteessa vammattomiin ihmisiin.
Tulosten perusteella voimaan tuleva uusi vammaispalvelulaki ja lakiin tehtävät muutokset lisäävät vammaisten ihmisten osallisuuden mahdollisuuksia. Toteutuessaan uusi vammaispalvelulaki mahdollistaisi kaikille samat palvelut yksilöllisen tarpeen perusteella. Tarpeet arvioitaisiin yksilöllisesti suhteessa ympäröivään elinympäristöön ja yhteiskuntaan eikä tarvetta määriteltäisi diagnoosin perusteella. Erilaisista sosiaalisista tai aisteihin perustuvista pitkäaikaisista toimintarajoitteista kärsivät henkilöt voisivat päästä palveluiden piiriin. Uusilla palveluilla mahdollistetaan osallistumista ja vahvistetaan yhdenvertaisuutta.
Tutkielman johdannossa kuvaan tutkimuksen taustoja. Tutkimuksen teoreettinen taustoitus koostuu vammaisuuden määrittelystä, osallisuudesta ja yhdenvertaisuudesta. Lisäksi käsittelen lainsäädännön taustoja ja tulevia muutoksia. Tutkimuksessa keskiössä on vammaisten ihmisten osallisuus ja sen eri ulottuvuudet sekä osallisuuden kautta mahdollistuva yhdenvertaisuus suhteessa muihin vammaisiin ihmisiin sekä suhteessa vammattomiin ihmisiin.
Tulosten perusteella voimaan tuleva uusi vammaispalvelulaki ja lakiin tehtävät muutokset lisäävät vammaisten ihmisten osallisuuden mahdollisuuksia. Toteutuessaan uusi vammaispalvelulaki mahdollistaisi kaikille samat palvelut yksilöllisen tarpeen perusteella. Tarpeet arvioitaisiin yksilöllisesti suhteessa ympäröivään elinympäristöön ja yhteiskuntaan eikä tarvetta määriteltäisi diagnoosin perusteella. Erilaisista sosiaalisista tai aisteihin perustuvista pitkäaikaisista toimintarajoitteista kärsivät henkilöt voisivat päästä palveluiden piiriin. Uusilla palveluilla mahdollistetaan osallistumista ja vahvistetaan yhdenvertaisuutta.