Opettajien kokemia haasteita ja ratkaisumalleja erityisen tuen oppilaiden käsityön opetuksessa
Sallinen, Susanna; Vehosmaa, Aapeli (2024-04-27)
Opettajien kokemia haasteita ja ratkaisumalleja erityisen tuen oppilaiden käsityön opetuksessa
(27.04.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024052839942
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024052839942
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää millaisia haasteita opettajat kokevat opettaessaan käsityötä erityisoppilaille. Tutkimuksessa erityisen tuen oppilaisiin viitattiin termillä erityisoppilas. Tavoitteena oli kartoittaa myös toimivia ratkaisumalleja opettajien näitä haasteita kohdatessa. Tutkimuksen kohteena olivat peruskoulussa käsityötä opettavat opettajat, jotka käsityötunneillaan opettavat myös erityisen tuen oppilaita.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin webropol-kyselynä, joka sisälsi yhden taustakysymyksen koskien opettajien koulutustaustaa, sekä neljä avointa kysymystä, joilla pyrittiin keräämään mahdollisimman laajaa tietoa edellä mainituista haasteista sekä ratkaisumalleista. Tutkimukseen vastasi 32 opettajaa. Tutkimusaineiston analysointiin käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia.
Ensimmäinen tutkimustehtävä käsitteli opettajien kokemia haasteita käsityötunneilla erityisoppilaita opetettaessa, sekä niiden tarkempaa sisältöä. Tutkimuksen keskeisten tulosten mukaan opettajat kokivat haasteellisina riittämättömät ohjaajaresurssit, toiminnan ohjauksen haasteet sekä keskittymisen- että käyttäytymisen haasteet. Vastauksista kävi myös ilmi, että edellä mainituiden haasteitten takia esimerkiksi alaspäin eriyttäminen on haastavaa. Tähän oman lisänsä toi liian suuret ryhmäkoot sekä oppilailla ilmenevä motivaation puute. Opettajat kokivat haastavaksi löytää keinoja, joilla motivoida oppilaita kiinnostumaan kädentaidoista
Toinen tutkimustehtävä käsitteli opettajien kokemuksia toimivista ratkaisumalleista aiemmin mainittujen haasteiden kohdalla. Tähän tutkimustehtävään yhdistettiin myös kysymys opettajien käsitys niin sanotusta ihanneresurssista ja siihen sisältyvistä ratkaisumalleista. Vastaukset tukivat ensimmäisestä tutkimustehtävästä kerättyä tietoa, sillä toimivina ratkaisumalleina koettiin alaspäin eriyttäminen, selkeät ohjeet, resurssit ja ryhmäkoko, vaikkakaan näihin ei riittävän usein ollut mahdollisuutta itse vaikuttaa. Osa vastaajista toivoi myös mahdollisuutta oppilaslähtöisempään töiden suunnitteluun ja toteutukseen, jolla kokivat olevan mahdollinen positiivinen vaikutus oppilaiden motivaatioon käsitöiden opiskelussa.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin webropol-kyselynä, joka sisälsi yhden taustakysymyksen koskien opettajien koulutustaustaa, sekä neljä avointa kysymystä, joilla pyrittiin keräämään mahdollisimman laajaa tietoa edellä mainituista haasteista sekä ratkaisumalleista. Tutkimukseen vastasi 32 opettajaa. Tutkimusaineiston analysointiin käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia.
Ensimmäinen tutkimustehtävä käsitteli opettajien kokemia haasteita käsityötunneilla erityisoppilaita opetettaessa, sekä niiden tarkempaa sisältöä. Tutkimuksen keskeisten tulosten mukaan opettajat kokivat haasteellisina riittämättömät ohjaajaresurssit, toiminnan ohjauksen haasteet sekä keskittymisen- että käyttäytymisen haasteet. Vastauksista kävi myös ilmi, että edellä mainituiden haasteitten takia esimerkiksi alaspäin eriyttäminen on haastavaa. Tähän oman lisänsä toi liian suuret ryhmäkoot sekä oppilailla ilmenevä motivaation puute. Opettajat kokivat haastavaksi löytää keinoja, joilla motivoida oppilaita kiinnostumaan kädentaidoista
Toinen tutkimustehtävä käsitteli opettajien kokemuksia toimivista ratkaisumalleista aiemmin mainittujen haasteiden kohdalla. Tähän tutkimustehtävään yhdistettiin myös kysymys opettajien käsitys niin sanotusta ihanneresurssista ja siihen sisältyvistä ratkaisumalleista. Vastaukset tukivat ensimmäisestä tutkimustehtävästä kerättyä tietoa, sillä toimivina ratkaisumalleina koettiin alaspäin eriyttäminen, selkeät ohjeet, resurssit ja ryhmäkoko, vaikkakaan näihin ei riittävän usein ollut mahdollisuutta itse vaikuttaa. Osa vastaajista toivoi myös mahdollisuutta oppilaslähtöisempään töiden suunnitteluun ja toteutukseen, jolla kokivat olevan mahdollinen positiivinen vaikutus oppilaiden motivaatioon käsitöiden opiskelussa.