Jatkuva parantaminen osana organisaation suorituskykymittareiden valintaprosessia

Abstract

Liiketoiminnan vaatimukset keskittyvät nykypäivänä yhä enemmän organisaatioiden jatkuvan parantamisen ja oppimisen tarpeeseen. Selvitäkseen nykyaikana vallitsevan jatkuvan muutoksen olosuhteissa, on yritysten omaksuttava muutoskyky osaksi toimintaansa. Jatkuvan muutoksen olosuhteet aiheuttavat muutoksia niin liiketoimintaympäristössä kuin organisaation prosesseissa. Myös asiakkaiden vaatimukset muuttuvat jatkuvasti kehittyvän maailman mukana. Se lisää organisaatioiden muutoskyvyn sekä jatkuvan parantamisen tarvetta, sillä asiakkaiden tarpeiden täyttäminen on keskeisessä osassa kilpailukyvyn säilyttämisessä ja kehittämisessä. Nykypäivänä monissa yrityksissä käytetään jatkuvan parantamisen ajattelumallina Lean-johtamisfilosofiaa, jossa keskitytään jatkuvaan asiakasarvon luontiin pienemmillä resursseilla. Jatkuvaan parantamiseen pyrkiessä tärkeää on tavoitteiden asettaminen. Jatkuvan parantamisen edistämistä sekä tavoitteiden saavuttamisen toteutumista arvioidaan puolestaan suorituskyvyn mittauksella. Suorituskyvyn mittauksen avulla organisaation johtajat voivat tehdä laadukkaampia päätöksiä liiketoiminnan jatkuvan parantamisen edistämiseksi, sillä suorituskyvyn mittauksen tuottama informaatio mahdollistaa faktoihin perustuvan johtamisen. Nykyajan monimuotoisessa sekä jatkuvasti kehittyvässä maailmassa yritykset tarvitsevat tarkkaa tietoa liiketoimintansa eri osa-alueista. Tästä syystä eri näkökulmiin keskittyvä Balanced Scorecard toimii erinomaisena lähtökohtana suorituskyvyn mittaamiselle. Koska suorituskyvyn mittausjärjestelmä toimii tukena yrityksen kehittämiseen sekä jatkuvan parantamisen edistämiseen, on suorituskykymittareiden valinta suoritettava huolellisesti. Tämän tutkielman tarkoitus on tutkia jatkuvasti muuttuvan sekä kehittyvän maailman aiheuttamaa jatkuvan parantamisen tarpeen roolia organisaation suorituskykymittareiden valintaprosessissa. Tutkielman case-yrityksen avulla on pyritty luomaan ymmärrystä siitä, miten liiketoiminnan jatkuvan parantamisen tarve vaikuttaa suorituskykymittareiden valintaan. Tutkielma toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena, käyttäen toimintatutkimuksen menetelmää. Teoriaviitekehys rakennettiin aikaisempien tutkimusten sekä muun tieteellisen kirjallisuuden pohjalta. Tutkielman empiirisessä osiossa case-yritykselle rakennettiin jatkuvan parantamisen tarpeen huomioiva suorituskykymittaristo. Uuden suorituskykymittariston tarkoituksena on tuottaa organisaatiolle arvokasta informaatiota sen toimintaan liittyen. Samalla sen avulla voitiin myös selvittää, miten jatkuvan parantamisen tarve vaikuttaa suorituskykymittareiden valintaan. Suorituskykymittariston rakentamisen myötä tämän tutkielman tulokset osoittavat, että nykyajan jatkuvasti muuttuvan ja kehittyvän maailman aiheuttama liiketoiminnan jatkuvan parantamisen tarve vaikuttaa positiivisella tavalla suorituskykymittareiden valintaan. Mittareiden valinta oli selkeää, kun niiden lähtökohdaksi ajateltiin organisaation toiminnan kehittäminen. Sen myötä liiketoiminnan jatkuvan parantamisen tarve helpotti yrityksen suorituskykymittareiden valintaa. Suorituskykymittariston rakentamisen yhteydessä havaittiin kuitenkin myös yksi ongelma, jonka liiketoiminnan jatkuvan parantamisen tarve aiheutti suorituskykymittareiden valintaprosessissa. Ongelmaksi osoittautui Lean-johtamisfilosofiassakin korostetun oppimiskulttuurin edistämisen sekä henkilöstön osaamisen mittauksen haasteellisuus. Prosessin aikana todettiin, että yrityksen ja sen myötä koko liiketoiminnan olemassaolo perustuu jatkuvaan parantamiseen, joten kyseinen teema toimii myös suorituskykymittariston lähtökohtana.