”Olla olematta, se on avustajan työnkuva.” : Henkilökohtaisten avustajien kokemuksia työstään ja koulutuksistaan vaikeavammaisten henkilöiden avustajina
Kokkonen, Anna (2024-04-30)
”Olla olematta, se on avustajan työnkuva.” : Henkilökohtaisten avustajien kokemuksia työstään ja koulutuksistaan vaikeavammaisten henkilöiden avustajina
(30.04.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024052940610
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024052940610
Tiivistelmä
Tässä aikuiskasvatuksen maisterin pro gradu -tutkielmassa selvitetään vaikeavammaisten kanssa toimivien vapaaehtoisten ja palkallisten avustajien ammattiosaamista. Henkilökohtaisen avun subjektiivinen tarve on määritelty suomalaisessa uudistuvassa vammaispalvelulaissa. Suomessa on nyt jo noin 20 000 – 40 000 henkilökohtaista avustajaa, riippuen laskentatavoista.
Vaikeavammaisten ja sairaiden avustajia on voitu palkata jo 1990-luvulta asti, mutta henkilökohtaisten avustajien ammatillinen tutkintokoulutus on kehittynyt vasta 2020-luvulla valmiiksi sote-alan ammattitutkinnoksi. Aiemmin se on ollut osana kiinteistöalan tai lähihoitajan tutkinnon sivuopintoja.
Koulutustilastojen mukaan osalla henkilökohtaisista avustajista on sote-alan pätevyys, osalla pätevyyttä ei ole. Pätevyys ja työkokemus sekä vertaistuki auttavat ehkäisemään työtapaturmia työpaikalla. Työn riskit korostuvat varsinkin avustustyötä yksin tehtäessä jonkun kotona, jolloin toista työkaveria ei ole saatavilla avuksi.
Lisäksi sote-alojen työvoimapula on pakottanut kehittämään aputyöpaikkoja koti- ja laitossairaan hoidon tukipalveluiksi. Ammattiliitot, työpaikat, harrastusorganisaatiot ja kaupunkien ELY-keskusten työttömyyspalvelut ammattikoulujen kanssa ovat kehittäneet erilaisia tapoja kehittää henkilökohtaisten avustajien osaamista, ammattitaitoa ja motivaatiota. Tässä tutkimuksessa esitellään näitä erilaisia organisaatiota ja koulutuspolkuja henkilökohtaiseksi avustajaksi.
Tutkimuksessa on vertailtu Lounais-Suomen Avustajakeskuksen sekä muutaman sote-alojen ammattiliiton ja sote-alan harrastejärjestön tarjoamia kursseja keskenään. Lopputuloksena on saatu lisää tietoa palkallisten avustajien vertaistuen, infojen, luentojen sekä pikakurssien järjestämistä varten.
Tiedonkeruu toteutettiin Webropolin internet-lomakkeella ja nimettömiä vastauksia saatiin yhteensä 107 kappaletta. Tutkimustuloksena saatiin palkallisten henkilökohtaisten avustajien mielipiteitä, kokemuksia sekä kehitysideoita talteen. Vastauksissa korostui muun muassa vastaavia työtehtäviä tekevien vertaistuki, nosto- ja kuljetustekniikoiden oppiminen sekä psyykkinen ja fyysinen jaksaminen ongelmatilanteissa. Tuloksia analysoitaessa huomattiin, että ne olivat samassa linjassa sekä aiempien vuosien tutkimusten että myös samankaltaisten uudempien tutkimusten kanssa. This master's thesis in adult education examines the professional skills of volunteers and paid assistants collaborating with disabled people. The subjective need for personal assistance is defined in the updated Finnish Disability Services Act. There are already around 20,000 - 40,000 personal assistants in Finland, depending on the way of counting.
Assistants for disabled people and sick have been hired since the 1990s, but the professional degree training of personal assistants has only developed into a professional degree in the Social Services and Health Care sector in the 2020s. In the past, it has been part of the minor studies of the degree in real estate or nursing. According to education statistics, some of the personal assistants have already qualifications in the Social Services and Health Care sector, some do not.
Qualifications and work experience as well as peer support help prevent accidents at the workplace. The risks of the job are emphasized especially when doing relief work alone at someone's home, in which case another co-worker is not available to help.
In addition, the labor shortage in the Social Services and Health Care industries have forced the development of auxiliary jobs as support services for the care of the sick at home and in institutions. Trade unions, workplaces, hobby organizations and the unemployment services of urban ELY centers together with vocational schools have developed diverse ways to develop the competence, professionalism, and motivation of personal assistants. This study presents these different organizations and training paths to become a personal assistant.
The research has compared the courses offered by Southwest Finland's Help Center, as well as a few Social Services and Health Care trade unions, and the Social Services and Health Care hobby organizations. The result of this thesis has more information for the organization of paid assistants' peer support, information, lectures, and crash courses. Data collection was conducted using Webropol's internet form, and a total of 107 anonymous responses were received.
As a result of the research, the opinions, experiences, and development ideas of paid personal assistants were collected. The responses highlighted, among other things, the support of peers doing similar work tasks, learning lifting and transport techniques, and psychological and physical coping in problem situations. By analyzing the results, it was noticed that they were in line with the studies of previous years, as well as similar newer studies.
Vaikeavammaisten ja sairaiden avustajia on voitu palkata jo 1990-luvulta asti, mutta henkilökohtaisten avustajien ammatillinen tutkintokoulutus on kehittynyt vasta 2020-luvulla valmiiksi sote-alan ammattitutkinnoksi. Aiemmin se on ollut osana kiinteistöalan tai lähihoitajan tutkinnon sivuopintoja.
Koulutustilastojen mukaan osalla henkilökohtaisista avustajista on sote-alan pätevyys, osalla pätevyyttä ei ole. Pätevyys ja työkokemus sekä vertaistuki auttavat ehkäisemään työtapaturmia työpaikalla. Työn riskit korostuvat varsinkin avustustyötä yksin tehtäessä jonkun kotona, jolloin toista työkaveria ei ole saatavilla avuksi.
Lisäksi sote-alojen työvoimapula on pakottanut kehittämään aputyöpaikkoja koti- ja laitossairaan hoidon tukipalveluiksi. Ammattiliitot, työpaikat, harrastusorganisaatiot ja kaupunkien ELY-keskusten työttömyyspalvelut ammattikoulujen kanssa ovat kehittäneet erilaisia tapoja kehittää henkilökohtaisten avustajien osaamista, ammattitaitoa ja motivaatiota. Tässä tutkimuksessa esitellään näitä erilaisia organisaatiota ja koulutuspolkuja henkilökohtaiseksi avustajaksi.
Tutkimuksessa on vertailtu Lounais-Suomen Avustajakeskuksen sekä muutaman sote-alojen ammattiliiton ja sote-alan harrastejärjestön tarjoamia kursseja keskenään. Lopputuloksena on saatu lisää tietoa palkallisten avustajien vertaistuen, infojen, luentojen sekä pikakurssien järjestämistä varten.
Tiedonkeruu toteutettiin Webropolin internet-lomakkeella ja nimettömiä vastauksia saatiin yhteensä 107 kappaletta. Tutkimustuloksena saatiin palkallisten henkilökohtaisten avustajien mielipiteitä, kokemuksia sekä kehitysideoita talteen. Vastauksissa korostui muun muassa vastaavia työtehtäviä tekevien vertaistuki, nosto- ja kuljetustekniikoiden oppiminen sekä psyykkinen ja fyysinen jaksaminen ongelmatilanteissa. Tuloksia analysoitaessa huomattiin, että ne olivat samassa linjassa sekä aiempien vuosien tutkimusten että myös samankaltaisten uudempien tutkimusten kanssa.
Assistants for disabled people and sick have been hired since the 1990s, but the professional degree training of personal assistants has only developed into a professional degree in the Social Services and Health Care sector in the 2020s. In the past, it has been part of the minor studies of the degree in real estate or nursing. According to education statistics, some of the personal assistants have already qualifications in the Social Services and Health Care sector, some do not.
Qualifications and work experience as well as peer support help prevent accidents at the workplace. The risks of the job are emphasized especially when doing relief work alone at someone's home, in which case another co-worker is not available to help.
In addition, the labor shortage in the Social Services and Health Care industries have forced the development of auxiliary jobs as support services for the care of the sick at home and in institutions. Trade unions, workplaces, hobby organizations and the unemployment services of urban ELY centers together with vocational schools have developed diverse ways to develop the competence, professionalism, and motivation of personal assistants. This study presents these different organizations and training paths to become a personal assistant.
The research has compared the courses offered by Southwest Finland's Help Center, as well as a few Social Services and Health Care trade unions, and the Social Services and Health Care hobby organizations. The result of this thesis has more information for the organization of paid assistants' peer support, information, lectures, and crash courses. Data collection was conducted using Webropol's internet form, and a total of 107 anonymous responses were received.
As a result of the research, the opinions, experiences, and development ideas of paid personal assistants were collected. The responses highlighted, among other things, the support of peers doing similar work tasks, learning lifting and transport techniques, and psychological and physical coping in problem situations. By analyzing the results, it was noticed that they were in line with the studies of previous years, as well as similar newer studies.