Patterns of psychiatric comorbidity among people attending opioid agonist treatment

Abstract

Opioid dependence is a chronic psychiatric disorder that has severe consequences both for public health and the individual. The gold standard treatment for opioid dependence is medically assisted treatment with opioids referred to as opioid agonist treatment. People undergoing opioid agonist treatment show high rates of psychiatric comorbidity, in terms of substance use disorders, major mental disorders, and personality disorders. This study had three objectives: 1) to investigate the prevalence rates of comorbid psychiatric disorders in a sample of people attending opioid agonist treatment; 2) to identify subgroups in the sample based on comorbidity profiles, and 3) to investigate sexed differences in the way that comorbid psychiatric disorders cluster together. This registry- based study uses latent class analysis to identify qualitatively different subgroups based on patterns of psychiatric comorbidity. Latent class analysis uses directly observable indicator variables to define latent subgroups in a sample. The study sample consisted of people who had been assessed for opioid agonist treatment in specialised healthcare services in Southwest Finland between January 2004 and March 2021. Diagnosis for substance use disorders, major mental disorders, and personality disorders were included as indicator variables. Regarding prevalence rates, the investigation showed that over two thirds of the sample had at least one comorbid psychiatric disorder. Over half of the sample had a comorbid substance use disorder in addition to opioid dependence. Most common major mental disorders were major depression and any anxiety disorder. Antisocial and borderline personality disorder were the most common personality disorders and they rarely manifested without other comorbid psychiatric disorders. For the whole sample, latent class analysis identified that a four-class model best fit the data. These classes were 1) Low comorbidity, 2) Multi-substance use disorder, 3) Affective disorders and 4) Multimorbidity. In addition, when latent class analysis was performed separately for men and women, differences in the latent class models were observed, indicating that there are qualitative differences in the latent class profiles between sexes. A three-class model fit the data best for men and a five- class model for women. The three classes identified for men were: 1) Low comorbidity, 2) Multi-substance use disorder, and 3) Multimorbidity. The classes identified for women were: 1) Low comorbidity, 2) Affective disorders, 3) Multi-substance use disorder, 4) Multimorbidity, and 5) Psychosis. The findings of this study highlight how intertwined comorbid psychiatric disorders are among people attending opioid agonist treatment. The high prevalence and co-occurrence of psychiatric disorders needs to be addressed in future research and in treatment planning. Psychologists play a role in planning and implementing psychosocial treatment for people attending opioid agonist treatment that addresses the comorbid psychiatric conditions.

Opioidiriippuvuus on krooninen psykiatrinen häiriö, jolla on vakavia vaikutuksia sekä kansanterveyden että yksilön terveyden tasolla. Suositeltu hoitomuoto opioidiriippuvuuteen on lääkkeellinen opioidikorvaushoito. Psykiatrisen oheissairastavuuden on havaittu olevan yleistä ihmisillä, jotka ovat opioidikorvaushoidossa. Päihdehäiriöt, muut mielenterveyshäiriöt ja persoonallisuushäiriöt ovat tässä ihmisryhmässä yleisempiä kuin yleisväestössä. Tällä tutkimuksella oli kolme tavoitetta: 1) tutkia komorbidien psykiatristen häiriöiden esiintyvyyttä opioidikorvaushoitoa saaneiden ihmisten otoksessa; 2) luokitella tutkittavia psykiatristen häiriöiden yhteisesiintyvyyden perusteella ja 3) tarkastella sukupuolten välisiä eroja tämän luokittelun suhteen. Tässä rekisteripohjaisessa tutkimuksessa käytettiin menetelmänä latenttia luokka-analyysiä, jonka avulla identifioitiin opioidikorvaushoidossa olleiden ihmisten otoksesta erilaisia alaryhmiä psykiatristen häiriöiden yhteisesiintyvyyden perusteella. Latentti luokka-analyysi on menetelmä, joka käyttää suoraan havaittavia indikaattorimuuttujia latenttien alaryhmien määrittämiseen. Tutkimusotos koostui henkilöistä, jotka ovat saaneet opioidikorvaushoitoa Varsinais-Suomen erikoissairaanhoidossa tammikuun 2004 ja maaliskuun 2021 välisenä aikana. Indikaattorimuuttujina tutkimuksessa olivat päihdehäiriödiagnoosit, muut mielenterveyshäiriödiagnoosit ja persoonallisuushäiriödiagnoosit. Tutkimus osoitti, että yli kahdella kolmasosalla otokseen kuuluneista oli vähintään yksi psykiatrinen oheishäiriö. Yli puolella otoksesta oli opioidiriippuvuuden lisäksi yksi tai useampi muu päihdehäiriö. Yleisimmät muut mielenterveyden häiriöt olivat masennus ja ahdistuneisuushäiriö. Yleisimmät persoonallisuushäiriöt otoksessa olivat antisosiaalinen persoonallisuushäiriö ja epävakaa persoonallisuushäiriö, jotka harvoin esiintyivät ilman muita samanaikaisia psykiatrisia häiriöitä. Latentin luokka-analyysin avulla koko otoksesta tunnistettiin neljä erilaista luokkaa. Nämä luokat olivat 1) alhainen komorbiditeetti, 2) useiden aineiden käyttöhäiriö, 3) mielialahäiriöt ja 4) multimorbiditeetti. Kun latentti luokka-analyysi suoritettiin erikseen miehille ja naisille, havaittiin sukupuolten välisiä eroja. Tämä antaa viitteitä siitä, että sukupuolten välillä on laadullisia eroja sen suhteen, miten komorbidit psykiatriset häiriöt ryhmittyvät. Miesten aineistoon sopi parhaiten kolmen latentin luokan malli ja naisten aineistoon sopi parhaiten viiden latentin luokan malli. Miesten kolme luokkaa olivat: 1) alhainen komorbiditeetti, 2) useiden aineiden käyttöhäiriö ja 3) multimorbiditeetti. Naisille tunnistetut luokat olivat: 1) alhainen komorbiditeetti, 2) mielialahäiriöt, 3) useiden aineiden käyttöhäiriö, 4) multimorbiditeetti ja 5) psykoosi. Tämän tutkimuksen perusteella komorbidit psykiatriset häiriöt ovat yleisiä opioidikorvaushoidossa olevien ihmisten keskuudessa. Psykiatristen häiriöiden korkea esiintyvyys ja yhteisesiintyvyys on otettava huomioon tulevaisuudessa sekä tutkimuksessa, että hoidon suunnittelussa. Psykologit voivat olla tärkeässä roolissa suunniteltaessa ja toteuttaessa opioidikorvaushoidossa oleville ihmisille psykososiaalista hoitoa, joka ottaa huomioon myös komorbidit psykiatriset häiriöt.