Tavoitteena kiertotaloushankinnat : Tarkastelussa uusi ekosuunnitteluasetus ja kiertotalousstandardit keinona edistää kiertotaloutta julkisissa hankinnoissa
Manninen, Anu (2024-05-08)
Tavoitteena kiertotaloushankinnat : Tarkastelussa uusi ekosuunnitteluasetus ja kiertotalousstandardit keinona edistää kiertotaloutta julkisissa hankinnoissa
Manninen, Anu
(08.05.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024060342689
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024060342689
Tiivistelmä
Julkisia hankintoja on pidetty potentiaalisena kiertotalouden vauhdittajana jo vuosia. Kiertotalouden integroiminen julkisiin hankintoihin on käytännössä kuitenkin haastavaa hankintojen monimutkaisen ekosysteemin vuoksi. Vaikka yksittäiset kokeilut kiertotaloushankinnoissa näyttävät onnistuneen ja kiinnostusta aiheelle riittää, niin pelkät vapaaehtoiset kannustimet ja poliittiset strategiat eivät ole johtaneet merkittäviin kestävyystavoitteiden parannuksiin hankintojen parissa.
Tutkielman tavoitteena on selvittää ensinnäkin, mitä vaatimuksia ja mahdollisuuksia kiertotalous luo julkisille hankinnoille. Vaatimuksia ei ole virallisesti määritelty, minkä vuoksi yksi tämän tutkielman tarkoitus on määritellä ne siten, että niitä tarkastellaan kiertotalouden toimintamallista johdetusti kolmesta kiertotalousteemasta käsin: materiaalien arvon säilyttäminen ja kulutuksen vähentäminen, materiaalien ja aineiden kierto sekä kiertojen haitattomuus. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan miten yhtäältä uusi ekosuunnitteluasetus ja toisaalta kiertotalousstandardit voimaan tullessaan edistäisivät kiertotalouden toteutumista julkisissa hankinnoissa.
Tutkielma on tutkimusmetodiltaan arviointi- ja ohjauskeinotutkimus, joka toimii menetelmänä luomaan arviointikehikon kiertotalousvaatimuksille sekä arvioitaessa pehmeän sääntelykeinon, kierotalousstandardien, tarvetta ja etuja suhteessa muodollisesti velvoittavaan, oikeudelliseen sääntelyyn, eli tässä yhteydessä uuteen ekosuunnitteluasetukseen. Lisäksi hyödynnetään oikeusdogmaattista tutkimusmetodia tarkasteltaessa miten kiertotalousvaatimuksia, sekä kiertotalousstandardeja voi edistää hankintalain mukaan.
Kiertotaloushankinnoissa korostuvat hyvin samanlaiset vaatimukset ja ominaispiirteet kuin missä tahansa kiertotalouden mukaisessa tuotteessa tai palvelussa: erityisesti uudelleenkäytettävyyteen, kunnostettavuuteen ja energiaan liittyvät vaatimukset korostuvat. Ohjauskeinoista uusi ekosuunnitteluasetus ei vielä itsessään tee merkittäviä muutoksia kiertotalouden toteutumiseen hankinnoissa, vaan vasta sen nojalla myöhemmin annettavat tuoteryhmäkohtaiset, delegoidut säädökset, joissa kiertotalousominaisuudet huomioidaan. Erityisesti säädöksen nojalla annettaville pakollisia julkisia hankintoja koskeville kriteereille luodaan odotuksia. Ohjauskeinona uusi ekosuunnitteluasetus on hitaasti voimaan tuleva, mutta toisaalta velvoittava. Kiertotalousstandardit ovat puolestaan nouseva varteenotettava keino saavuttaa kiertotaloustavoitteita nopeastikin ja ne soveltuvat käyttöön myös julkisia hankintoja toteutettaessa hankintalain mukaan. ISO 59000 - standardisarja ensimmäisten joukossa voi helpottaa myös kiertotalouden mukaisten hankintojen toteuttamista, mutta standardien soveltaminen edellyttää hankintayksiköltä perehtyneisyyttä ja oma- aloitteisuutta edistää hankinnoissa kiertotaloutta standardisointia hyödyntäen.
Tutkielman tavoitteena on selvittää ensinnäkin, mitä vaatimuksia ja mahdollisuuksia kiertotalous luo julkisille hankinnoille. Vaatimuksia ei ole virallisesti määritelty, minkä vuoksi yksi tämän tutkielman tarkoitus on määritellä ne siten, että niitä tarkastellaan kiertotalouden toimintamallista johdetusti kolmesta kiertotalousteemasta käsin: materiaalien arvon säilyttäminen ja kulutuksen vähentäminen, materiaalien ja aineiden kierto sekä kiertojen haitattomuus. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan miten yhtäältä uusi ekosuunnitteluasetus ja toisaalta kiertotalousstandardit voimaan tullessaan edistäisivät kiertotalouden toteutumista julkisissa hankinnoissa.
Tutkielma on tutkimusmetodiltaan arviointi- ja ohjauskeinotutkimus, joka toimii menetelmänä luomaan arviointikehikon kiertotalousvaatimuksille sekä arvioitaessa pehmeän sääntelykeinon, kierotalousstandardien, tarvetta ja etuja suhteessa muodollisesti velvoittavaan, oikeudelliseen sääntelyyn, eli tässä yhteydessä uuteen ekosuunnitteluasetukseen. Lisäksi hyödynnetään oikeusdogmaattista tutkimusmetodia tarkasteltaessa miten kiertotalousvaatimuksia, sekä kiertotalousstandardeja voi edistää hankintalain mukaan.
Kiertotaloushankinnoissa korostuvat hyvin samanlaiset vaatimukset ja ominaispiirteet kuin missä tahansa kiertotalouden mukaisessa tuotteessa tai palvelussa: erityisesti uudelleenkäytettävyyteen, kunnostettavuuteen ja energiaan liittyvät vaatimukset korostuvat. Ohjauskeinoista uusi ekosuunnitteluasetus ei vielä itsessään tee merkittäviä muutoksia kiertotalouden toteutumiseen hankinnoissa, vaan vasta sen nojalla myöhemmin annettavat tuoteryhmäkohtaiset, delegoidut säädökset, joissa kiertotalousominaisuudet huomioidaan. Erityisesti säädöksen nojalla annettaville pakollisia julkisia hankintoja koskeville kriteereille luodaan odotuksia. Ohjauskeinona uusi ekosuunnitteluasetus on hitaasti voimaan tuleva, mutta toisaalta velvoittava. Kiertotalousstandardit ovat puolestaan nouseva varteenotettava keino saavuttaa kiertotaloustavoitteita nopeastikin ja ne soveltuvat käyttöön myös julkisia hankintoja toteutettaessa hankintalain mukaan. ISO 59000 - standardisarja ensimmäisten joukossa voi helpottaa myös kiertotalouden mukaisten hankintojen toteuttamista, mutta standardien soveltaminen edellyttää hankintayksiköltä perehtyneisyyttä ja oma- aloitteisuutta edistää hankinnoissa kiertotaloutta standardisointia hyödyntäen.