Tavoitteiden ja todellisuuden ristiriita? : Opettajien näkemyksiä ja kokemuksia aikuisten maahanmuuttajien perustaitojen koulutuksista
Rauhala, Melina (2024-05-07)
Tavoitteiden ja todellisuuden ristiriita? : Opettajien näkemyksiä ja kokemuksia aikuisten maahanmuuttajien perustaitojen koulutuksista
Rauhala, Melina
(07.05.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024060342807
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024060342807
Tiivistelmä
Tässä pro gradu- tutkielmassa tutkittiin aikuisten maahanmuuttajien perustaitojen koulutuksia opettajien näkökulmasta. Aikuisten maahanmuuttajien perustaitojen koulutuksilla on omat erityispiirteensä, ja opettajilla on näissä koulutuksissa tärkeä rooli. Pro gradu- tutkielmassa aiheena olivat opettajan kokemukset ja näkemykset aikuisten maahanmuuttajien perustaitojen koulutuksista. Kohderyhmänä olivat aikuisten perusopetuksen ja vapaan sivistystyön lukutaitokoulutuksen opettajat.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää koulutusten tilaa opettajien näkökulmasta. Tutkimuksessa selvitettiin opettajan taustan yhteyttä heidän kokemuksiinsa opetuksen henkilökohtaistamisesta ja opiskelijoiden ohjaamisesta. Lisäksi selvitettiin opettajien näkemyksiä siitä, olivatko opiskelijat oikeassa koulutuksessa, ja tämän yhteyttä opettajien näkemyksiin koulutusten ja uudistusten tavoitteiden toteutumisesta. Tutkimusaineistona toimi Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvin) keräämät opettajakyselyt vuodelta 2020 (N= 221). Opettajat opettivat aikuisten perusopetuksessa ja vapaan sivistystyön lukutaitokoulutuksissa maahanmuuttajia. Kyselyaineisto analysoitiin määrällisesti SPSS- ohjelmistoa hyödyntäen. Tavoitteena oli etsiä yhteyksiä opettajan taustan, kokemusten ja näkemysten välillä. Aineistoa tiivistettiin pääkomponenttianalyysia hyödyntäen, ja varsinaisessa analyysissa käytettiin lineaarista regressioanalyysia, riippumattomien otosten t-testiä ja epäparametristä Mann-Whitneyn U-testiä.
Tutkimuksen tulosten perusteella opettajan tausta (työkokemus, pedagoginen pätevyys ja erilainen saatu täydennyskoulutus) on yhteydessä opetuksen henkilökohtaistamiseen. Opettajan tausta ei kuitenkaan tulosten perusteella ole tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä opiskelijoiden ohjaukseen. Opettajien näkemykset siitä, ovatko opiskelijat oikeassa koulutuksessa, ovat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä heidän näkemyksiinsä uudistusten tavoitteiden toteutumisesta ja opiskelijoiden taitojen kehittymisestä. Eri koulutusten opettajien vastausten välillä on tilastollisesti merkitseviä eroja uudistusten tavoitteiden toteutumisessa ja opiskelijoiden taitojen kehittymisessä. Aikuisten perusopetuksen opettajat arvioivat opiskelijoiden saavuttavan keskimäärin riittävät taitotasot useammin kuin lukutaitokoulutuksen opettajat. Lukutaitokoulutuksen opettajat taas arvioivat uudistusten tavoitteiden toteutuvan useammin.
Tulokset osoittavat opettajan taustan yhteyden opetuksen henkilökohtaistamiseen, ja tuovat esiin opettajien näkemyksiä näistä koulutuksista. Aihetta olisi hyvä tutkia lisää, jotta opettajien näkemykset koulutuksesta saataisiin näkyviksi. Opettajia ja heidän osaamistaan voisi tutkia laajemmalla aineistolla, jotta opettajien kouluttamista tehtäviinsä voitaisiin kehittää.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää koulutusten tilaa opettajien näkökulmasta. Tutkimuksessa selvitettiin opettajan taustan yhteyttä heidän kokemuksiinsa opetuksen henkilökohtaistamisesta ja opiskelijoiden ohjaamisesta. Lisäksi selvitettiin opettajien näkemyksiä siitä, olivatko opiskelijat oikeassa koulutuksessa, ja tämän yhteyttä opettajien näkemyksiin koulutusten ja uudistusten tavoitteiden toteutumisesta. Tutkimusaineistona toimi Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvin) keräämät opettajakyselyt vuodelta 2020 (N= 221). Opettajat opettivat aikuisten perusopetuksessa ja vapaan sivistystyön lukutaitokoulutuksissa maahanmuuttajia. Kyselyaineisto analysoitiin määrällisesti SPSS- ohjelmistoa hyödyntäen. Tavoitteena oli etsiä yhteyksiä opettajan taustan, kokemusten ja näkemysten välillä. Aineistoa tiivistettiin pääkomponenttianalyysia hyödyntäen, ja varsinaisessa analyysissa käytettiin lineaarista regressioanalyysia, riippumattomien otosten t-testiä ja epäparametristä Mann-Whitneyn U-testiä.
Tutkimuksen tulosten perusteella opettajan tausta (työkokemus, pedagoginen pätevyys ja erilainen saatu täydennyskoulutus) on yhteydessä opetuksen henkilökohtaistamiseen. Opettajan tausta ei kuitenkaan tulosten perusteella ole tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä opiskelijoiden ohjaukseen. Opettajien näkemykset siitä, ovatko opiskelijat oikeassa koulutuksessa, ovat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä heidän näkemyksiinsä uudistusten tavoitteiden toteutumisesta ja opiskelijoiden taitojen kehittymisestä. Eri koulutusten opettajien vastausten välillä on tilastollisesti merkitseviä eroja uudistusten tavoitteiden toteutumisessa ja opiskelijoiden taitojen kehittymisessä. Aikuisten perusopetuksen opettajat arvioivat opiskelijoiden saavuttavan keskimäärin riittävät taitotasot useammin kuin lukutaitokoulutuksen opettajat. Lukutaitokoulutuksen opettajat taas arvioivat uudistusten tavoitteiden toteutuvan useammin.
Tulokset osoittavat opettajan taustan yhteyden opetuksen henkilökohtaistamiseen, ja tuovat esiin opettajien näkemyksiä näistä koulutuksista. Aihetta olisi hyvä tutkia lisää, jotta opettajien näkemykset koulutuksesta saataisiin näkyviksi. Opettajia ja heidän osaamistaan voisi tutkia laajemmalla aineistolla, jotta opettajien kouluttamista tehtäviinsä voitaisiin kehittää.