Bluffia vai ei? : Venäjän ja Naton ydinasepelotteen analyysi Ukrainan sodan kontekstissa
Juhonen, Henriikka (2024-05-15)
Bluffia vai ei? : Venäjän ja Naton ydinasepelotteen analyysi Ukrainan sodan kontekstissa
Juhonen, Henriikka
(15.05.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024052940723
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024052940723
Tiivistelmä
Tutkielman tarkoitus oli tutkia Venäjän ja Naton välistä ydinasepelotetta Ukrainan sodan kontekstissa, eli miten länsimaisessa mediassa Venäjän ja Naton nähtiin käyttävän ydinasepelotetta Ukrainan sodan aikana esiintyvässä ydinasekonfliktissa ja mikä merkitys ydinaseilla ajateltiin vallankäytön välineenä olevan.
Venäjän ja Naton käyttämää ydinasepelotetta analysoitiin liberaalin maailmanjärjestyksen sanomalehtien, The New York Timesin ja Financial Timesin, nettisivuilta löytyneen materiaalin, enimmäkseen uutisten ja raporttien, avulla. Ydinasepelotteen käyttöä analysoitiin ydinasepelotteen pääkäsitteiden eli rationaalisuuden ja irrationaalisuuden, uskottavuuden, kapasiteetin ja ydinasetabun avulla.
Analyysistä kävi ilmi, että Venäjä nojaa vahvasti Putinin rooliin irrationaalisena johtajana. Tämä vaikeuttaa Venäjän ydinasepelotteen puolustamista, sillä irrationaalinen toimija ei vastaa pelotteeseen perinteisellä tavalla. Venäjän motiivit sodalle kumpuavat sisäpolitiikasta, joten Venäjä ei vastaa pelotteeseen normaalilla tavalla. Venäjä on luonut itselleen käsityksen, jonka mukaan Ukraina ja Nato ovat suuri uhka Venäjän olemassaololle.
Venäjä on ollut konfliktissa se, joka käyttää pelotetta enemmän, ja Nato taas vähemmän. Venäjän ydinaseuhkailu on ollut jatkuvaa, vastuutonta ja irrationaalista. Nato on doktriininsa mukaisesti pysynyt suhteellisen vaitonaisena mahdollisista seuraamuksista Venäjän uhkailulle. Uhkailusta huolimatta Venäjä ei ole käyttänyt ydinaseita konfliktin aikana, mikä heikentää pelotetta. Nato on sittemmin rohkaistunut tästä, ja normalisoinut toimintaansa, eikä Venäjän pelote ole enää toiminut yhtä hyvin kuin aiemmin.
Analyysi on osoittanut, että uhkauksista huolimatta Venäjä ei ole vielä valmis käyttämään ydinaseita. Mitä huonommin Venäjällä menee Ukrainan sodassa, sitä enemmän Venäjä uhkailee. Venäjä on irtautunut New Start sopimuksesta ja vienyt taktisia ydinaseita Valko-Venäjälle. Venäjä tekee kaikkensa, että ydinasepelote toimisi. Tärkeä huomio ydinasepelotteessa on, että puhe sen ympärillä on viime aikoina kärjistynyt huomattavasti. Venäjä puhuu täydellistä tuhosta, ja Yhdysvaltojen presidentti Biden armageddonista. Ydinaseilla uhkailu on vastuutonta ja heikentää ydinasetabua. Tutkielman tärkeimmäksi lopputulokseksi muodostuu ydinasetabun merkitys. Lopputulos on, että ydinsotaa ei koskaan pitäisi käydä ja ydinsodassa ei ole voittajia.
Venäjän ja Naton käyttämää ydinasepelotetta analysoitiin liberaalin maailmanjärjestyksen sanomalehtien, The New York Timesin ja Financial Timesin, nettisivuilta löytyneen materiaalin, enimmäkseen uutisten ja raporttien, avulla. Ydinasepelotteen käyttöä analysoitiin ydinasepelotteen pääkäsitteiden eli rationaalisuuden ja irrationaalisuuden, uskottavuuden, kapasiteetin ja ydinasetabun avulla.
Analyysistä kävi ilmi, että Venäjä nojaa vahvasti Putinin rooliin irrationaalisena johtajana. Tämä vaikeuttaa Venäjän ydinasepelotteen puolustamista, sillä irrationaalinen toimija ei vastaa pelotteeseen perinteisellä tavalla. Venäjän motiivit sodalle kumpuavat sisäpolitiikasta, joten Venäjä ei vastaa pelotteeseen normaalilla tavalla. Venäjä on luonut itselleen käsityksen, jonka mukaan Ukraina ja Nato ovat suuri uhka Venäjän olemassaololle.
Venäjä on ollut konfliktissa se, joka käyttää pelotetta enemmän, ja Nato taas vähemmän. Venäjän ydinaseuhkailu on ollut jatkuvaa, vastuutonta ja irrationaalista. Nato on doktriininsa mukaisesti pysynyt suhteellisen vaitonaisena mahdollisista seuraamuksista Venäjän uhkailulle. Uhkailusta huolimatta Venäjä ei ole käyttänyt ydinaseita konfliktin aikana, mikä heikentää pelotetta. Nato on sittemmin rohkaistunut tästä, ja normalisoinut toimintaansa, eikä Venäjän pelote ole enää toiminut yhtä hyvin kuin aiemmin.
Analyysi on osoittanut, että uhkauksista huolimatta Venäjä ei ole vielä valmis käyttämään ydinaseita. Mitä huonommin Venäjällä menee Ukrainan sodassa, sitä enemmän Venäjä uhkailee. Venäjä on irtautunut New Start sopimuksesta ja vienyt taktisia ydinaseita Valko-Venäjälle. Venäjä tekee kaikkensa, että ydinasepelote toimisi. Tärkeä huomio ydinasepelotteessa on, että puhe sen ympärillä on viime aikoina kärjistynyt huomattavasti. Venäjä puhuu täydellistä tuhosta, ja Yhdysvaltojen presidentti Biden armageddonista. Ydinaseilla uhkailu on vastuutonta ja heikentää ydinasetabua. Tutkielman tärkeimmäksi lopputulokseksi muodostuu ydinasetabun merkitys. Lopputulos on, että ydinsotaa ei koskaan pitäisi käydä ja ydinsodassa ei ole voittajia.