PL 16 §:n oikeus maksuttomaan perusopetukseen COVID-19-pandemian aikaisissa poikkeusoloissa
Mustonen, Veera (2024-05-13)
PL 16 §:n oikeus maksuttomaan perusopetukseen COVID-19-pandemian aikaisissa poikkeusoloissa
(13.05.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024052737778
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024052737778
Tiivistelmä
Pro gradu tutkielmassa keskityn tarkastelemaan, kuinka Suomen perustuslain (731/1999) 16 §:n suojaama maksuton perusopetus on toteutunut poikkeusoloissa. Suomessa poikkeusolot ovat olleet voimassa ajanjaksoilla 16.3.2020-15.6.2020 ja 1.3.2021-27.4.2021. Tutkielmassa keskitytään edellä mainittujen ajanjaksojen tarkasteluun. Vaikka maksuton perusopetus on turvattu perustuslaissa, on syytä huomioida, että perusopetusta koskeva kokonaisuus muodostuu perusoikeussäännöksen ja muuta perusopetusta koskevan sääntelyn muodostamasta kokonaisuudesta.
Tutkielman tarkoitus on selvittää, kuinka voimassa olleet poikkeusolot ovat vaikuttaneet perustuslain 16 §:n ja ihmisoikeuksien turvaamaan oikeuteen saada maksutonta perusopetusta, ja millainen sääntely on vaikuttanut perusopetuksen rajoittamiseen poikkeusoloissa. Tutkielman tarkoituksena ei ole yhdenvertaisuuden ja syrjinnän kiellon toteutumisen tarkastelu poikkeusoloissa, mutta oman mielenkiinnon perusteella tutkielmassa tarkastellaan sivuavasti myös kyseistä kokonaisuutta. Tutkielman metodi on lainopillinen, joka ilmenee voimassaolleen oikeuden sisällön selvittämisessä. Lainopin yhteydessä tutkielmassa hyödynnettään de lege lata -näkökulmaa, jonka tarkoituksena esittää ehdotuksia, mahdollisia huomioida ja argumentteja lainsäädäntöä koskevalle kehitykselle.
Tutkielmassa hyödynnytetään oikeuslähdeopin mukaisia lähdeaineistoja, kuten oikeuskirjallisuutta, lainvalmisteluasiakirjoja ja oikeuskäytäntöä. Oikeuslähdeopin mukaisesti soft law kategoriaan kuuluvat oikeuslähteet eivät ole velvoittavia, mutta niillä voi olla ohjaavaa vaikutusta. Poikkeusolojen aikana perusopetuksen toteuttamista on ohjattu ohjeistuksilla ja suosituksilla, joiden tarkempi merkitys ilmenee tutkielmassa.
Tutkielman keskeisenä havaintona on, että poikkeusolojen aikana perustuslain 16 §:n turvaamaan sisältöön vaikutettiin laajasti. Toteuttuja toimia arvioitiin oikeasuhtaisuuden ja välttämättömyyden perusteella. Edellä mainitulla oli merkitystä, että sovellettiinko perusopetukseen kohdistetuissa toimissa tavallista lainsäädäntöä vai jouduttiinko turvautumaan valmiuslain sisältöön. Toisaalta arvioinnilla oli merkitystä, kuinka laajasti perusopetukseen kohdistettiin toimia. Eroja ilmeni myös ensimmäisen ja toisen poikkeusolojakson aikana toteutetuissa toimissa. Perusopetuksen käytännön toteutuksessa ilmeni myös haasteellisuutta, mikä näyttäytyi esimerkiksi sääntelyiden sisällöllisestä väljyydestä johtuen. Haasteellisuutta oli ilmennyt myös kansainvälisien säännösten soveltamisessa esimerkiksi YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen lapsen edun arvioinnissa.
Tutkielman tarkoitus on selvittää, kuinka voimassa olleet poikkeusolot ovat vaikuttaneet perustuslain 16 §:n ja ihmisoikeuksien turvaamaan oikeuteen saada maksutonta perusopetusta, ja millainen sääntely on vaikuttanut perusopetuksen rajoittamiseen poikkeusoloissa. Tutkielman tarkoituksena ei ole yhdenvertaisuuden ja syrjinnän kiellon toteutumisen tarkastelu poikkeusoloissa, mutta oman mielenkiinnon perusteella tutkielmassa tarkastellaan sivuavasti myös kyseistä kokonaisuutta. Tutkielman metodi on lainopillinen, joka ilmenee voimassaolleen oikeuden sisällön selvittämisessä. Lainopin yhteydessä tutkielmassa hyödynnettään de lege lata -näkökulmaa, jonka tarkoituksena esittää ehdotuksia, mahdollisia huomioida ja argumentteja lainsäädäntöä koskevalle kehitykselle.
Tutkielmassa hyödynnytetään oikeuslähdeopin mukaisia lähdeaineistoja, kuten oikeuskirjallisuutta, lainvalmisteluasiakirjoja ja oikeuskäytäntöä. Oikeuslähdeopin mukaisesti soft law kategoriaan kuuluvat oikeuslähteet eivät ole velvoittavia, mutta niillä voi olla ohjaavaa vaikutusta. Poikkeusolojen aikana perusopetuksen toteuttamista on ohjattu ohjeistuksilla ja suosituksilla, joiden tarkempi merkitys ilmenee tutkielmassa.
Tutkielman keskeisenä havaintona on, että poikkeusolojen aikana perustuslain 16 §:n turvaamaan sisältöön vaikutettiin laajasti. Toteuttuja toimia arvioitiin oikeasuhtaisuuden ja välttämättömyyden perusteella. Edellä mainitulla oli merkitystä, että sovellettiinko perusopetukseen kohdistetuissa toimissa tavallista lainsäädäntöä vai jouduttiinko turvautumaan valmiuslain sisältöön. Toisaalta arvioinnilla oli merkitystä, kuinka laajasti perusopetukseen kohdistettiin toimia. Eroja ilmeni myös ensimmäisen ja toisen poikkeusolojakson aikana toteutetuissa toimissa. Perusopetuksen käytännön toteutuksessa ilmeni myös haasteellisuutta, mikä näyttäytyi esimerkiksi sääntelyiden sisällöllisestä väljyydestä johtuen. Haasteellisuutta oli ilmennyt myös kansainvälisien säännösten soveltamisessa esimerkiksi YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen lapsen edun arvioinnissa.